jihaa ghar hai, jo baaharon kachee lipaaee daa lipiaa hoeaa hai| ik paase kuchh chholee de bootte nike nike han, aas paas sarahon te kuchh gongaloo kharre khirr rahe han, par laae aise parracholaven dil vaale de jaapade han ki kache kotthe de udaale is kakaree rut vich sabajee de vichakaar basant khirriaa hai te laaun vaale dee kaareegaree dee saakh bhar rihaa hai|

velaa koee kacheean dupahiraan daa hai, par gharreean de pahire dasan vaale sooraj hureen taan bhoore lefaan vich moonh lukaaee firade han; eiho jaapadaa hai ki pahu futtaalaa hun hee hattiaa hai| is kache kotthe de boohe band han, andar pataa naheen kee hai, par baahar ik barre ganbheer te aatam sundarataa naal bhare chihare vaalee lamee patalee ddol dee kripaalataa dee devee kharree hai jo daravaaze noo hath farree kripaan dee pitth naal nakaradee hai| acharaj hai ih kachaa konaa, greebaan daa chirreean rain baseraa eis de boohe te ik raaneean ton vadheek jathe te pushaake vaalee, tejamayamahaa raanee aa ke dar kharrakaa rahee hai| kuchh palaan de magaron daravaazaa khulh giaa ar ih raanee andar langh gee| langhade hee fer khoohaa dte ho giaa te baahar dee hadd kurrakaaveen pain noo andar varranaa naa miliaa| andar bijarre de aahalane vaang rang lag rihaa hai| ghar is tarhaan daa saaf hai ki kakh kukhaaven naheen piaa disadaa| kandhaan par paanddo varagee chittee mittee daa pochaa hai, hetthaan sutharaa lepan hai; jis par safaan dee vichhaaee hai te ik paase daree vichhee hai| ik khoonje lattalatt karadee ag magh rahee hai|

ag de nerre peerrhee ddaah ke ik prabeen, par saaf te nirachhal nuhaar dee juaan isatree baitthee see, jis ne utth ke boohaa khohaliaa

amee jee meree maataa jee tuseen kedde change ho amee jee aiddee tthandt te meenh vich pechal keetee, daasee noo hukam kar ghalade, daasee haazar ho jaandee|

amee jeemohinaa main aakh ju gee saan ki aavaangee| mohinaafer kiharree gal see main jo ttahilan haazar saan|

amee jeemereean taan saareean vaarreean han, ttahilan meree koee kiaun sagon harasevaa dee mang taan vaahiguroo de dar ton main aap mangadee haan|

mohinaameree changee changeree amee rukhaa misaa prasaad, bakaree daa dudh, aapane chhatiaan dee maakhion haazar hai, aagiaa karo, haazar karaan

amee bettaa jeeo main prashaad chhakaa ke te aap chhakake aaee haan| chhakaaunaa hai taan uho chhakaao jisadee bhukh mainoo tusaan paas liaaee hai| mohinaa sat bachan keh ke utthee, eik khoonje kilee naal sarodaa lattak rihaa see, laah liaaee, sur keetaa te lageean us deean trikheean ungalaan madham te kalejaa hilaaveean tthuhakaraan den| pahile malaar daa alaap chhirriaa, par fer saarang dee gat bajh gee| kamare de andar ik baikuntth daa nakashaa ban giaa| is vele ameen jee peerree ton utarake hetthaan ho baitthe, akhaan band ho geean te shareer aisaa addol hoeaa, maanon shabad dee jhunakaar de vich hee leen ho giaa hai| mohinaa jee daa hun sarode naalon vee sureelaa te mitthaa galaa kholiaa

saarang mahalaa 1

har bin kiau raheeai dukh biaapai|

jihavaa saad na feekee ras bin bin prabh kaal santaapai|1|rahaau|

jab lag daras na parasai preetam tab lag bhookh piaasee|

darasan dekhat hee man maaniaa jal ras kamal bigaasee|1|

aunav ghanahar garajai barasai kokil mor bairaagai |

taravar birakh bihang bhueiangam ghar pir dhan sohaagai|2|

kuhil kuroop kunaar kulakhanee pir kaa sehaj n jaaniaa|

har ras rang rasan nahee tripatee duramat dookh samaaniaa|3|

aae na jaave naa dukh paavai naa dukhadarad sareere|

naanak prabh te sehaj suhalee prabh dekhat hee man dheere|4|2|

shabad dee ih gaayan reet baitthaveen lai vich kuchh aisee dila khichaveen te ras bharee see ki kitanaa chir langh giaa| fir hor shabad chhirriaa| lodtaa pahir ho giaa| mohinaa dee jalagharree ne, dasiaa ki tripahiraa vaj chukaa hai| ine noo kilhe ton tipahiraa vaj ke trai gharreean dee ttunkaar sunaaee ditee| keeratan samaapat ho chukaa see, amee jee jaanaa chaahunde san par mohinaan te piaar bharee mohinaane aiven jaan naan ditaa| tthandt de kaaran akharott, badaam te abajosh age liaa dhare te loon vaalee chaah dee ik kattoree naal| amee jee ne prem de rang age naanh naa keetee vaahiguroo toon dhan toon dhan kihaa te moonh cholhiaa|

jadon maataa jee tture taan mohinaan deean akhaan vich paanee bhar aaeaa| chiharaa havaaee vaang udd giaa, chakar khaandee te bahindee bahindee hetthaan dteh pee te nidtaal ho lett gee| amee jee ne mir te hath feriaa, piaar ditaa, godee vich sir lai ke thaaparre dite

2. mohinaan te sohinaa

ameen jee noo giaa kujh chir beet giaa see, din andar baahar hon lag piaa, sooraj taan charrhiaa hee naheen see par badalaan vichon chhan ke jo chaanan aaundaa see uh bee ghattan lag piaa| is vele mohinaan ne baahar aa ke kooleean kooleean saraho deean gandalaan torreean te andar jaa ke saag dhar ditaa| thorre hee chir magaron boohaa fer kharrakiaa, rahiraas daa bhog paa ke aradaasaa kar rahee mohinaa ne aradaasaa ho chukan par boohaa kholhiaa, taan us de praanapatee jee nazar pe jo kee dinaan de vaandte ge hoe se| is ne sees nivaaeaa, aunhaan ne asees ditee, sukhasaand puchhee te moonh hath dho ke fer ag udaale aa baitthe|

pateemohinaan mere pichhon amee jee de darashan fer tusaan naheen

mohinaanjee de ver hoe han, atth din hoe taan main gee saan aj aap aae san| hune ge ne|

pateedhan bhaag amee jee kedde diaaloo han kangaliaan noo nihaal karade han|

mohinaacharan paaune hee naheen uh taan keettaan noo thaapade han, main kise vele aapane aap noo daas jaan ttahilan aakhaan te jhirrak ke

pateesach hai, shukar hai maalak daa jo saadde jehiaan par diaaloo hai| prem vich khichadaa hai| par mohinaan jeeo koee saaddee mushakal khulh pain daa nisaan bee nerre nerre aaeaa hai

mohinaasuaamee jee naheen amee jee aje iho aakhade han hukam naheen|

sohinaaehachhaa jiven razaa, priyaa jee tuseen ghabaraaunde taan naheen

mohinaattaitt vaalaa ghabaraa taan hun naheen, par vairaag te prem dee khich taan har gharree hai|

sohinaaeiho meraa haal hai, pataa naheen main ih safar keekoo bitaaeaa hai, prem dee khich te birahe hee dhooh ne ik pal naheen chhaddiaa| je kadee ih kam amee jee daa naa hundaa taan main adhavaattion murr aaundaa|

mohinaapatee jee aseen daas jo nahire, jo maalak dee razaa uh saaddee karanee karatoot te use vich saaddaa bhalaa| saaneen mihar kare, auh karee jo us noo bhaave, par ih karadiaan, saaddee dhoor te khich doon savaaee hundee jaave| jinaan chir is dhooh noo man jhale jahee jaave| vaah vaah, jad jar naa sake te eisade bhaar hetth ttutt jaave, tad is ton utam vaseelaa hor kee hosee jis naal kaliaan mile

sohinaanjo maalak kam sauanpe uh karee, je hukam deve manee, maalak chaahe jhirrake chaahe durakaare, par changaa lagadaa rahave, piaar

mohinaa ih keh rahee see te sohinaa jee de netr mittade jaade se ar akhaan vichon koee koee ttepaa trap trap kir rihaa see, hun mohinaa kahindee kahindee aap bee gunm ho gee|

kaisaa adabhoot darashan hai, kaise isatree bharataa ik rang de han, kaisaa ghar daa satisang hai| gur naanak sohile dee kiaa taaseer ghar sukh vasiaa baahar sukh paaeaa| kaisaa mitthaa fal lagaa hai jisadaa beej gur naanak keradaa hai, jis daa pataa satigur aiaun dendaa hai kahu naanak gur mantr drirraaeaa| sach hai gur naanak daa mantr kaaeaa palattadaa hai, man palattadaa hai te aatam jeevan daan karadaa hai| asal rasaaein gur naanak de gaarurree mantr vich hai, jo vis jhaarradaa hai, prem amrit paaundaa hai te sadaa rahai kanchan see kaaeaan kaal na kabahoon biaapai daa amar sonaan tiaar karadaa hai|

danpatee kinaa chir ise addolataa, britee dee ras bharee ekaagrataa vich baitthe rahe ag bal bal ke his rahee te saag aubal ubal ke rijh rihaa, deevaa jag jag ke bujh rihaa, par ihanaan noo aapanee mang de shukaraane vich jo tthandtaa tthandtaa ras aaeaa see uh aapane vich inaa garak kar giaa ki pataa hee naheen rihaa ki sathool sansaar keeh keeh rang vattaa chukaa hai| tade akh khulhee jadon boohe ne fer khatt khatt keetee| hit alasaaeean prem naal jurreean akhaan khulheean| mohinaa ne daravaazaa khoohaliaa, taan ik daas see, jis ne barre prem naal kihaa, beebee jee main sache duaaron aaeaa haan, amrit vele tusaan noo dhiaan vichon utthaaeaa hai, par amee jee ne ghaliaa te aakhiaa hai ki raat mahaaraaj jee de samarapan lee ful kiton naheen aae te saadde darashan daa vakat nerre hai, ho sake taan ik sihare joge ful dio, ar chhetee dio jo saadde nem vich bhang naa pave| raat sunehaa ghalanaa yaad naheen rihaa|

aoopar banai akaas talai dhar sohatee|

dahadis chamakai beejal mukh kau johatee|

khojat firau bides peeo kat paaeeai|

harihaan je masatak hovai bhaag ta daras samaaeeai|9|

funahe mahalaa 5

ful torrade han, jee khushee naal uchhaladaa hai, amee jee kedde change han jo aise suhane kam lee saanoo yaad karade han| jinhaan de duaare banaraae hath badhee kharree hai, auh saanoo sevaa de ke vaddiaaunde han| amee, amee, amee toon dhan hain | fer fulaan noo ais tarhaan de payaar bhaav naal bulaaunde han, aakhade han

nek naseeb tusaadde, mitaro jinhaan jaae peea gal painaan|

vaah uganaa te sufalaa laganaa khirr khirr has has rahinaa|

vaah toottanaa, vaah sooee charrhanaa, vaah gunde ral bahinaa|

vaah hasan, vaah ron tuhaadde jinhaan jaae peea gal painaa|

aiaun prem bhare premeean ne suhane suhane lainde de ful amee jee lee ik suhanee pattaaree vich paa ke ghal dite|

tripahiraa beet chukaa see, hun sauan daa velaa hee naheen see, danpatee ne ishanaan keetaa te aapane paatth simaran vich lag pe|

3. mohinaan te tthaakur jee

mohinaa sohinaa jee kauan han eis gareebee vich kiaun han eine premee kis lee han amee jee aidde piaaraan vaale kauan han

raaeipur de rahin vaale ik rasee ameer ih sohanaa jee han inhaan dee isatree mohinaan hai| raag vidayaa te kavitaa vich due prabeen se| samaan paa ke kuchh bhagatee vich lag pe se| ik bairaagee fakeer ne inhaan noo tthaakur poojaa sikhaaee te bhagatee dee jaach dasee see, bhaaven ih change gharon baaharon khule se, paise dee tott naheen see, par jad bhagatee ne rang jamaaeaa taan savere khooh ton jaa ke aap ishanaan karake suchaa jal tthaakuraan lee liaaunaa, eishanaan karake aapane laae fulaan dee maalaa puronee, poojaa, arachaa, ddanddaut, saaree reet dev poojaa dee nibaahunee| sankeerataneen vee takarre san| sohinaa noo veenaa vich te mohinaa noo sarode vich prabeenataa praapat see, tthaakuraan de age oeh sangeet te nritakaaree karanee ki avadhee kar denee| ik din doe jane khooh ton suchaa paanee liaa rahe san ki ik sidhe dasataare vaalaa guramukh roop aadamee bhajaa aaeaa, eisade ik karaaraa fatt lagaa see ar tareh naal behaal ho rihaa see| inhaan de pairaan paas haf ke ddigaa te paanee paanee kook piaa| aus dee lorr ne inhaan noo trabhakaa taan ditaa par nem dharam ne iho mat ditee ki tthaakuraan lee suchaa jal lijaa rahe haan, eih uhanaan de naaunge daa hai; jootthaa kis tarhaan karee auh machhee dee tarhaan tarrafadaa te paanee paanee kookadaa rihaa te ih aapane katthor dharam vich pake ghes maarake kol dee tturee ge| us dee sisakadee akheer avaaz, jo inhaan de kan pee, auh eih see

eih sun ke bee eeh doven tturee ge, ghar jaa ke tthaakuraan noo nuhaaliaa, poojaa keetee, par aj kaleje vich chobh paindee hai, poojaa vich man lagadaa naheen| ghabaraa ke utthe te soch ke tture chalo bee us noo paanee pilaa aaeee, kite koee maarree asees naa lag jaave| jad paanee daa bhabakaa lai ke aae, taan uh ghaaeil aapane hafe hutte mittee de sareer noo chhaddake akaashaan noo jaa chukaa see| usadee marrolee pee see te aiaun jaapadaa see ki sadaa lee mitt ge bulhaan ton keh rihaa hai, darashan naheen je den lagaa| dohaan de kaleje dhak kar ke mutth vich aa ge, dil dee jis chobh noo mettan aae san, auh chobh doon savaaee ho gee| eine noo ik rukh panj sat aadamee aa ge te bole eiho hai| puchhan ton pataa lagaa ki ih soorabeer mahaan bhajaneek saadhoo hai, jo aanandapur vaale guroo jee daa chelaa see| ban vich sadaa vasadaa see par maalaa de naal talavaar bhee rakhadaa hai see| aj eik gareeb ttole te ddaake pe dee aavaaz sunake kumak noo pahunchaa, eis tarhaan larriaa ki ddaakoo bhajaa dite te ttolaa vaal vaal bachaa ditaa| apane zakham te tapat naal biaakul ho ke bhajaa hai te fer naheen labhaa| nerre terre de kadaraan vaale te premee sunake chaar chufere bhaje han, par ithe aan miliaa hai te is haal labhaa hai|

darashan naheen je den lagaa ih shabad dohaan de kanaan vich hun hor takarre ho ke goonje| akhaan vich neer bhar aaeaa, aapane aap noo dhikaar ditee, par hun dhrikaar keeh karadee hai auh samaan langh giaa jadon tthaakur daa put paanee paanee kookadaa

raae pur dee raanee noo khabar lagee ki mere nerre hee, jis de darashanaan noo main taras rahee haan, daa ik laaddalaa baalakaa praupakaar vich jaan te khedd giaa hai taan barraa akulaaee| jadon pataa lagaa ki jis ttole dee rakhiaa vich jaan ditee soo auh naam de rasee guroo darashan noo aa rahe san, tad hor bee roee| haae abhaag mereean sikaan te umaidaan de maalakaa he jagat taarak satiguraa mere raaj vich tere piaare lee sees denaa hise aayaa| us dee sevaa saathon kuchh naa saree, eik boond tel fattaan te naa ddigaa, eik gitth leer us de pavatr zakham noo naseeb naa hoee| ih haave kar rahee see ki us dee satisangan maaee aa gee| gurasakhee dee sachee jaanoon maaee aakhan lagee raaneen ih jeeaundee rooh hai see jis noo saadde bole vich jeea daan praapata aakhade han| jadon kise jeeaunde bande noo, jis noo aseen harijan bhee aakhade haan, dukh mile taan saaneen tak peerr jaandee hai| par toon hun dukh naa kar, teraa dosh naheen, tainoo keval marraualee dee sevaa milee hai, so toon dhan bhaag jaan ke kar| is de sareer noo satikaar yog daah deh je ih mandar, jis vich naamee vas giaa hai, rule naa| ih sunake raanee ne barre satikaar naal us shaheed daa daah keetaa, ar ik chhottaa jihaa man us ttikaane banaaeaa|

sohinaan mohinaan dee hun acharaj dashaa palattee| tthaakur poojaa karade han, par kaleje vich ashaant te asukh chubhadaa rahindaa hai, jad hath jorr ke baitthade han, auho shabad kanaan vich goonjade hana

darashan naheen je den lagaa , akulaake akhaan khohal dende han| jad kise sangeet de uche ras vich aaunde han taan chetaa inhaan shabadaan noo kanaan vich lai aaundaa hai| gal kaahadee unhaan de har rang te har gerr vich is ik vaak dee gunjaar khahirraa naheen chhaddadee| vidiaa ar samajh de saadhan ar tap han te daan de taradad de jitane saadhan ho sakade se keete, par is maheene aavaaz de chete ne chit vichon aapanaa nakash naa, mittan ditaa, par naa mittan ditaa|

chhetee hee uh bhaage bhariaa din aa giaa sree diaal satiguroo jee ne raaeipur charan paae| raanee te raanee de ahilakaar te paravaar parajaa vichon anekaan tare, sohinaa te mohinaan ne bee suniaan ki us mahaanpurakh de guroo jee aae han, jinhaan ne aapanaa aap kise praupakaar vich hom ditaa see, ar jinhaan noo asaan ik ghutt paanee daa naheen see ditaa| eeh soaan kaneen pai chukeean san ki uh sooraa te pooraa guroo hai| is sikh dee karanee te jeevan samaachaar ne bee nishachaa karaa ditaa see, ar darashanaan dee taangh paidaa kar ditee see| jad guroo jee raaeipur aae ar raanee samet anaginataan noo jeea daan miliaa, tad inhaan dee darashan dee lorr bee karaaree bhukh vich badal gee, par jinee ver eeh darashan lee ge, auneen ver hee darashan naheen hoe| chhekarr jad satigur tture taan sarrak ute adh ku meel agere jaa kharrote sangataan taan udhar dee hee langheean, par kalageean vaale chojee rasataa hee chhadd ge ar khetaan thaaneen ghorraa paa ke upar upar dee langh ge| tadon niraasataa ne inhaan noo nishachaa karaa ditaa ki darashan naheen je den lagaa eeh attal vaak han| udaasee te niraasataa hun zor de ke vadhee ar

jee aakhe ki sikh daa paanee manganaa te saaddaa naa denaa ik us noo maloonm see te ik saanoo, chauathe kan kanaso naheen pee, satigur ne saanoo darashan denon kiaun viraviaan rakhiaa saadde ilaake de har ik bande noo khulhe darashan mile te saanoojo bhagat haan, raag te kaavay de rasee haankadaradaan satiguroo ne kiaun darashan naa dite keval iko kaaran hai ki us maranahaar de vaak attal vaak san ar aapane asar vich amogh san, jis dee aan tthaakur ne naheen morree| haan, auh tthaakur, jo antarajaamee te daataa hai, jaan taan ise kalageean vaale de roop vich aaeaa hoeaa hai te jaan ih roop us daa nij preetam hai|

enhaan sochaan ne nishache noo hor pakaa keetaa, prem dee khich vadhee, ghar ghar satiguraan dee charachaa, aunhaan de kotak, aatam satiaa, diaalataa te keeratee ne hor khichiaa te nishache ho giaa ki ih dhuron avataar aaeaa hai| ik paase prem vadhadaa hai, eik paase keete paap yaa anakeete pun dee kamaaee sharam vich dagadh karadee hai| gal kee, samaan paa ke jad ih khich had bane trorr ke vadhee, tad dohaan dee ih salaah tthahiree ki aapade kise karam, dharam, gun vidiaa vich ras naheen rihaa, man charanaarabind noo shudaaee ho ho ke tarasadaa hai; tad kiaun naa satigur de duaare jaa ke sevaa karee, darashan paaeee te krit krit hoeee| manakhaa janam koee chhetee chhetee labhadaa hai fer soch pee, darashan naheen je den lagaa te age ghar aaeaa saariaan noo khule didaar dendaa saanoo darashanaan ton vaanj ke giaa hai, duaare giaa birad dee baan kad chhaddan lagaa hai saanoo darashan naheen honage| fer salaah

4. mohinaa de darashan

mohinaa te mohinaa vidavaan te gunee san| guroo gobind singh jee de darabaar guneean dee barree kadar see | gunee banake gun de gaahak kol jaaeee taan kadaraan naal mil pain, par kadar karaaun lee taan ameeree noo satt ke gareebee naheen lee andar taan prem dee chinag chau naheen karan dindee| prem aakhadaa hai, piaar karanaa hai piaar karaaun dee haumain vich naheen fasanaa| sach much ninmrataa bhaav vich seviaan payaar honaa hai| so sevaa hee hove taan ttheek hai| hun jee vich ih tthaanee ki je satigur de baag vich beladaar jaan chhotte maalee, jaan kaamen majoor dee jaghaa mil jaave taan kar leee| ih ik hunar see, jis vich dohaan noo changee siaan, samajh te pahunch

satigur sun ke chup ho ge te akhaan upar noo khich geean, fer roh jihaa palattiaa te bole, darashan naheen je den lagaa| eih gal jad maalee ne sohinaa naal keetee te sohinaan ne ghar jaa ke dasee taan samajhio ne antarayaamee tthaakur iho hai par achhaa je darashan naheen taan, shukar hai, sevaa hee sahee eeh doven enhaan vichaaraan vich hee san ki kesaraa singh inhaan de ghar aa giaa te aakhan lagaa sohaniaan bee satiguroo dee aagiaa mathe

1. vaddaa maalee

lagan dee naheen; kam karo, sevaa karo, aao jaao, firo sabh khulh hai, par satigur jee de saahamane naheen honaa, jad kite pataa lage, tusaan darashan naheen karanaa te darashan naheen denaa ih hukam hai| je paravaan naheen taan sevaa sukh, jiven chit kare kar lainaa| dohaan ne hath jorr ke kihaa, prabho nauakaree keeh te nakharaa keeh jis rang vich saahib raazee han aseen raajee haan, razaa uho hai, jo saahib dee hai| us vich daas raazee| fer uh taan saahib aap hai| par he upakaaree ik gal saadde vas dee naheen, hukam teree mihar naal manaange, par darashan dee sik andaron ttutt jaave, eih saadde vas dee gal naheen ih sunake kesaraa singh de nain bhar aae, kee ver ddulhe te kee ver bhare| hukam dee jhaal te prem dee aniaalee kanee, te kanee vich jind dekhake vairaag na tthalheeve| chhekarr binaan kuchh bole ttur giaa| hun mohinaa sohinaa jee ne aapanaa navaan jeevan naveen tthaakur poojaa shuroo keetee| jo tthaakur jeeaundaa hai, jo tthaakur sadaa sadaa hajoore tthaakur vich aparraaundaa hai, hun usadee poojaa hai| par kehee anokhee poojaa hai darashan naheen par poojaa karo| sarabans vaar aae, sukh ghol ghate kar dite, gun vidiaa sabh vaare, fer aje sevaa milee, par darashan ton khaalee sevaa| sukar hai

eih hai mohinaa sohinaa dee vithiaa|

saaddee maataa jeeto jee itane simaran de premee hoe han ar aise livaleen rahinde san ki akasar lok unhaan noo jogee jee aakhiaa karade se| amrit vele ton pahile hee oeh bhajan vich lag piaa karade se ar mahaaraaj jee jad saver saar deevaan noo tturade se taan maataa jee charanaan te mathaa ttek ke siharaa gale paa ke ttorade

amee jeekiaun

kesaraa singhasatiguroo jee daa hukam iho hai

ameefer kesaraa singh us de hathaan de ful saanoo kiaun dendaa hain

kesaraa singhaameen jee hai par darashan manhe han| sevaa dee satigur jee valon aagiaa hai par darashan manhe han |

sunake ameen jee boletad mahaaraaj jee daa unhaan naal ddoonghaa piaar hai, kise avagun dee yaa bhul dee sodh ho rahee hai|

kesaraa singh noo taan ttoriaa te raat jad mahaaraaj jee mahilaan vich aae taan amee jee ne aapane bhagatee te ttikaau naal bhare bachanaan duaaraa mohinaa sohinaa baabat puchhiaa, tad sree mukh ton uchaar hoeaa

eik saanee daa jeeaundaa bandaa ih vaak inhaan lee kar giaa hai, kitusaan noo tthaakur darashan naheen je den lagaa| guroo maare taan sikh bakhasaa lainde han, sikh maare noo guroo naheen bakhashade ih birad dhuraan daa hai| mohinaa sohinaa mainoo piaare han, par sikh daa bachan attal hai, eih tadon ttal sakadaa hai, jadon inhaan dee surat

amee jeehe satigur jee je main sohinaa jee noo milaan te unhaan dee surat noo jeevan rau naal bharan vich yatan karaan taan sree jee dee keeh aagiaa hai

satigur jeeis ton vadh bhaliaaee keeh ho sakadee hai main khush haan ar mainoo bhejan vaalaa is vich khus hai| saaddaa baabaa aakhadaa hai

jan naanak dhoorr mangai tis gur sikh kee

jo aap japai avarah naam japaavai|

kise noo jeeadaan denaa, kise de muradepan vich jeevan dee naveen rooh fookanaan, vaahiguroo noo sabh ton piaaraa kam hai| andarale vich jeevan lahir aake jo jaan paindee hai, aus noo taan jeeaunaa kaheedaa hai; so jeevat jih jeevat japiaa| so jeeviaa jis man vasiaa soe| naanak avar na jeevai koee| jo ih jeevan jeeaunde han, ohee jeeaunde han| baakee hor miratak hai sansaara| jeeaundeean roohaan is jeevan vaale akaal purakh roopee brichh deean ddaaleean han, einhaan dee kahinee karanee dee taar saaneen naal saanjhee gamakaar paidaa karadee hai te aapanee taaseer vich uho asar rakhadee hai| iho kaaran hai ki us jeeaunde sikh de vaak attal rahe|

maataaaap karan kaaran ho, aapadaa birad pratit paavan hai| aseen sabh mritak saan, tusaan mihar karake juaaliaa hai| asaaddeean bhulaan te kee acharaj bhulaan taan saaddaa roop hai| meree ih binai

1. baaz taar te tarab taar ik svarakanp paidaa karadeean han|

naheen ki aapanee pratagiaa bhang karo, par mainoo prasanataa te bal bakhasho jo main is veer bhain noo aap de dar jogaa kar sakaan| kalageean vaale jeet jee vaahiguroo bal deve, tuseen is jorree daa sankatt haro|

5.

paramaarath noo gurabaanee vich khandde dee dhaar likhayaa hai, eisadaa arath dhaar vaangoo chukan vaalaa naheen par itanaa breek te sookham hai ki jinee khandde dee dhaar hundee hai| aisee sookham dhaaraa te turanaa aauakhaa hundaa hai, kise naa kise paase ular jaaeedaa hai| kee paramaarathee lok sansaar ton vairaag karade karade aine opare ho jaande han ki unhaan daa subhaav gusailaa te gamaratth jehaa ho jaandaa hai, kee dtatthe jehe man vaale ho jaande han| dooje paase jo lok paramesur pitaa noo bhulade han oeh khudagaraz ho jaande han| khudagarazee de kaaran srishattee lee dukhadaaee te aape lee pair kuhaarraa maaran vaale banade han| par kee aise bee han ki oeh niraa praupakaar karade han| unhaan dee surat khiddaau vich rahindee hai te jinhaan daa bhalaa karade han, aunhaan vich hee rujhake aape ton guaach jaande han| asal vich eeh doojiaan noo payaar naheen karade, apanee haun noo karade han, jo lokaan dee vaah vaah te paladee hai| duhaan tarhaan de aauagunaan ton bachan lee guroo jee daa vaak hai ek pitaa ekas ke ham baarik toon meraa gurahaaee| arathaatavaahiguroo noo pitaa samajho, aap noo bachaa te baakeean noo aapane bhiraau samajh ke bhaliaaee dee varatan karo| aisaa karan vaale jo srishattee prem karade han haun lee naheen, par vaahiguroo de prem te hukam vich karade han| oeh jo bhalaaee, nekee, pun karam karade han saaneen noo arapade han iaun haun ton

6. mohinaan te roddaa jalaalee

sree jeet jee daa aapane aatamaan vich addol rahinaa, saaneendhiaan vich saavadhaan rahinaa, jeevan de hulaare ttikaven veg vich jaaree rahine te sahisubhaa unhaan ton piaar te bhaliaaee hundee rahinee, aunhaan daa jeevan see| ise karake payaar naal lok aap noo amee jee sadade san| maataa jee daa mohinaan naal piaar unhaan de prem daa ik namoonaa see| jad ton sree matee jee noo ih pataa lag giaa, tad ton mohinaan noo sad ghalanaa, kade baag sair noo ge unhaan dee kulee vich aap jaanaa, satisang dee vaarataalaap karanee te sabh ton vadheek aapanee chit dee asar vaalee asees te uchee chhuh denee te surat naal surat noo auchiaan karanaa|

hauale hauale maataa jee de prem ne mohinaa vich vaahiguroo jee de simaran daa aisaa nivaas karaaeaa ki tthandt, shaantee, ras, mitthaas te suaad daa ik madham lahiraau us de andar pai giaa| iho dashaa sohinaa dee ho gee|

dam dam sadaa samaaladaa dam na birathaa jaae|

janam maran kaa bhau geaa jeevan padavee paae|

bihaa vaar m319

oeh jo nij noo sraapat samajhade se, oeh jo saravansh daan karake sukh noo pahunche se, oeh jinhaan noo vidiaa te sookham gunaan ne tthandt naheen see paaee, oeh jo saadhanaan te niratakaareean naal bee tthaakur ton atripat rahe se, nimaane ho ke satisang duaare aa dtatthe te jeeo utthe|

kabeer muhi marane kaa chaau hai mrau ta har ke duaar|

mat har poochhai kaun hai paraa hamaarai baar|61|

s kabeera

hun duhaan dee chit britee khinddaau vich ghatt jaandee hai, haahuke vich naheen paindee| ik madham vegadaa lagaataar ras andar rahindaa hai| simaran vich jaraveen khich lagee rahindee hai, darashan dee sik age naalon bahutee, par us vich niraasaa te ttott naheen hai sukar te aas hai ar aas de hulaariaan vich vishavaas hai, nain chhahibaraan laaunde han, par shukar vich

jete saas saas ham lete tete hee gun gaaeaa|

nimakh na bichhurai gharee na bisarai sad sange jat jaaeaa|

saarang mahalaa 5

eis tarhaan karadiaan samaan langhadaa giaa, enhaan de andar dee bidh pakiaaee paandee gee, mauatanadee de paar uraar chit gerre laaun lag piaa| aiaun jaapai ki is bhavan daa ik tthaakur hai, jis dee tthakuraaee mauat nadee de paar uraar hai| uh tthaakur jis noo chaahe paar sade jis noo chaahe uraar sade| mauat koee dukhadaaee shai naheen, naa ih vinaash hai, naa ih pakaa vichhorraa hai| ih bhee bhaase ki jo simaran vich jeeve han, auhanaan lee vichhorraa naheen, saanee naalon ki saaneen de piaariaan naalon, satigur naalon ki satisang naalon simaran vaale kade vichhurrade naheen

kabahoo saadh sangat ihu paavai|

aus asathaan te bahur na aavai| sukhamanee

aiaun ik nadee de paar uraar vaahiguroo deean nagareean vich aaunaa jaanaa disake man bhai marabe ton nikal giaa te jeevan at suaadalee te rangeelee daat lagan lag piaa| bin simaran jeevan ik balanaa dise, jis tarhaan chulhe vich lakarraan daa balanaa, eis tarhaan sareer vich an daane falaan aad bhojanaan daa balanaan| par haan jad prabhoo simaran daa nivaas ho giaa, tad jeevan ik at rasadaaeik suaadalaa aatam lahiraa hai| jis daate ne manakh jeevan rachiaa, aus ne is noo peerraa naheen see rachiaa, aus ne eih dukh roop naheen see banaaeaa, sagon asaan, jo rachanahaar noo visaar ke maranahaaraan te vichhurranahaaraan naal piaar paa liaa, dukh authon jamiaan| mohinaa sohinaa jee noo hun jeevan ras roop nazar aave| surat jeeaundee ho gee hai| jeeaundee surat jidhar takadee hai sundarataa ras te suaad faraatte maar rihaa hai| jis rachanahaar noo kararraa haakam khiaalake jaan sahimaan vich rahindee see, auh sadaa piaar karan vaalaa dis piaa|

mitth bolarraa jee har sajan suaamee moraa|

hau samal thakee jee ohu kade naa bolai kauraa|

soohee55

jeeo pee surat rachanahaar noo haakam, te dandd daataa naheen takadee, jeeo pee surat noo uh pitaa, auh maataa, auh bandhap, auh bharaataa, auh piaaraan daa punj, miharaan daa saaneen, bakhashis daa ghar tratthan te nivaajan daa megh, kaj lain daa parabat te rakh lain vaalaa olhaan dis paindaa hai| iaun de ho ke due tthaakur de chauajaan par mohit hunde te keeratan karade han|

har keerat saadh sangat hai

sir karaman kai karamaa| soratth m 5

vidayaa te gun jithe naheen lai jaande, authe jeea daan daa ik kinakaa lai jaandaa hai| sukhee han par daate daa piaar kasakaan maaradaa hai| hukam naheen is karake razaa vich kharre hana

sejai ramat nain naheen pekhau ihu dukh kaasau khaure|

aasaa kabeera

einhaan hee dinaan vich ik din ik ramataa fakeer baag vich aa giaa, saare sair karadaa mohinaa de daravaaze aa kharrotaa, kahin lagaa

maalan aalakh, maalan alakh| fakeer saaneen aae han, khair paa deh|

mohinaa andaron lap juaar de aatte daa liaaee| fakeer ne kihaa

dekhadee naheen

e hai rab daa fakeer, e hai roddaa jalaalee |

akh je eeh fere deve puttharree bhuaalee |

maalan roddaa jalaalee, e hai roddaa jalaalee|

rab noo je mangen meloo roddaa jalaalee|

roddaa par laindaa moonh mangee dalaalee|

maalan aaeaa fakeer, ddere roddaa jalaalee|

mango muraad, deve roddaa jalaalee|

duaare te aayaa jaave roddaa na khaalee|

maalan naagan fakeer, roddaa naagan ee kaalee|

de de ju mange moonhon kadtee na gaalee|

nakhare bahaane kar ihanoo na ttaalee|

maalan roddaa rijhaa de teraa jeevegaa maalee

roddaa mange na dam, roddaa naheeon palaalee|

naal chamiaaraan ihadee naheeon bhiaalee|

maalan sabaraan de hujare daa roddaa jalaalee|

maalan bee tare, naale taregaa maalee|

khaalee je naa ttoriaa e roddaa jalaalee|

maalan aayaa jalaalee, tere roddaa jalaalee|

roddaa guraj bhuaave te nache te ih ttape gaaven| mohinaa jiaun jiaun take hariaan hove, sahim khaave te kuchh bechain hove jadon fakeer ne chup keetee te neeleean peeleean akhaan karake fereean taan mohinaan ne kihaa, saanee jee mango jo kangaalaa ton saregaa haazar ho jaasee, par mihar karake manganaa, aseen bahut nimaane haan, aseen mangate haan, daate naheen, jo hai aap daa hai|

roddaamaalan ih moteea, bebahaaraa moteea ih harinee gul daaudee, eih ruhanee, eih gendaa, eih khattaa gendaa jo lukaa lukaa dhariaa ee, roddaa tak tak ke reejh rihaa hai, eih de deh|

maalan noo sunadiaan hee sunasunee chhaa gee, kalejaa kanbiaa, ras dee taar ttuttee, aakaash te zameen hitthaanh utaanh hoe, nirabal te sun ho ke maalan jithe kharree see, beh gee| roddaa ih kauatak dekhadaa rihaa, fer roddaa gaaundaa te trapadaa ttur giaa| kujh chir magaron sohinaa jee aae| isatree noo chhatte maarake hosh aandee te utthaaliaa te puchhiaa mohinaa ih kee gatee hai mohinaa jee ne sahij naal saaraa haal sunaaeaa te aakhiaa, eeh ful sree kalageedhar jee lee paale, amee jee dee khaas aayaa see ki preetam jee dee varhe gandt vaale din aseen motee daa siharaa pahinaaeee| unhaan dee khaatar tusaan ne eih taradad jaal ke eeh kurate bootte tiaar keete san| aj ik fakeer inhaan daa suaalee aaeaa, je main naheen dendee taan age tthaakuraan de naaunge daa paanee tthaakuraan de baalake noo naa den karake darashanaan ton vaanje ge, hun tthaakur daa baalak tthaakur jee de naaunge de ful mangadaa hai, naa diaan taan kis haal noo pahunchaan, te je diaan taan ameen jee noo keeh moonh diaan jinhaan ne saanoo muradiaan noo jivaaliaa hai unhaan lee ih tuchh sevaa sire naa chaarrhaan eis duchitaaee vich aisee niraasaa pee ki main taan aapane bhaane mar gee saan, par dekhadee haan ki ih kararree mushakal aje mere saahamane hai te tuseen mere naal is de bhiaal ho|

roddaa jalaalee jaave roddaa jalaalee|

tere duaare ton e chaliaa e khaalee|

maalee khaalee na ttor putthee pegee bhvaalee|

ful chhaddane n rodde, rodde bharanee e thaalee|

guroo ke ful, denee guroo noo hai ddaalee|

maalee khaalee na ttor roddaa jaae na khaalee|

sohinaafakeer saaneen main sach araz keetee hai, mere ghar jo kuchh hai sarabans lai jaao, haazar hai| maalak dee shai te maalakaan de hukam vich tiaar hoee sai maalak hee den, jaan vadde maalee noo puchh lau |

roddaa hun saraap dindaa teree jarrh naa mekh ttur giaa mohinaa te sohinaa ne shukar keetaa aakhan lageaitakee tthaakur de baalake gaal naheen ditee, asees ditee hai| aseen jagat vich jarrh mekh kad chaahunde haan, eithon puttee hee jaave tad changee hai| dil par jo ddar see so lathaa te man kuchh uchaa ho aaeaa| isatree bharataa andar baitth ke keeratan karade rahe| suratiaan lokaan

gun gaavat teree utaras mail|

binas jaae haumai bikh fail| sukhamanee

sanjh vele andarale badalaan ne uddaaree khaadhee, kuheerr utthee te dhund bilaa gee| man niramal hoke chamakiaa, britee daa pravaah tel dee dhaar vaang ik rang vagiaa te surat charrh gee| raat barre aanand naal sute, savere magan utthe, nitanem de dhiaan vich lage| jadon sooraj charre baahar aae taan

bulabul hai baag dekhe, saaraa varaan hoyaa,

zaalam katthor hathaan khich khich tarorr khohayaa|

sheese bhaje pe han te motee de ful ddaalaan naal naheen han| paraalee daa kajan valoondhariaa piaa hai te gulaadaaoodee deean ttaahaneean ton ful ttutt ttutt ke lattak raheean han te khatte gende de fulaan daa kite mushak naheen|

mohinaa te sohinaa sharam aa gee, aus amee jee noo keeh aakhaange, jinhaan ne jeevan pad bakhashiaa, aseen unhaan de ik chaau lee inhaan fulaan dee raakhee naa kar sake haan neend hatayaaree kaleje ik teer vajaa| jeeadaan daataa amee jee saahamane dise te murrhakaa murrhakaa sareer ho giaa| fer sahisaa jihaa piaa te kalejaa tarrak deke hoeaa, fulattattee harinee dee kiaaree vich dharr karake dtane| afal boottiaan vich anahosheean lothaan sathaar ho peean|

7. mohinaa sohinaa te sooraa guroo

kalageean vaale satiguroo daa deevaan lag rihaa hai, chaar chufere dee sangat bharee pee hai| door door de gunee giaanee, mat mataantaraan de saadhoo baitthe han, keeratan ho rihaa hai, jadon bhog piaa taan bhettaa pesh hoeean| ihanaan vichon ik anokhee nuhaar de fakeer ne ik suhane suhane lahilahaande fulaan naal bharee sundar pattaaree satiguroo jee de age takhat par lijaa dharee| age taan siron nangaa rahindaa see, par aj sir te lameen ttopee dharee see| satigur ne puchhiaa

fakeer saaeen toon kauan

fakeerajee main roddaa jalaalee|

guroo jeeroddaa palaalee

fakeeranaa sache paatashaah roddaa jalaalee

guroo jeejalaalee je jalaalee taan saadde lee koee nigar shai kiaun naheen liaaeaa

fakeerabhaje gharre neer naheen ttikadaa,

nangaan paas na ttikadaa maal| maal binaan kee nang liaavan khaalee hath sadaa kangaal|

guroo jeefer khaalee hath hee aa jaanaa see, fakeeraan de sakhane hath suhane lagade han|

fakeeramahaan purakhaan kol khaalee hath jaanaa mariyaadaa viradh hai|

guroo jeenang keeh te mariyaadaa keeh

fakeerafakeeraan de rang|

guroo jeerang naheen dtang|

eih kahinde hee kauatakee satiguroo ne ik sikh noo sainat keetee, oeh rodde de laage baitthe se, maalak dee sainat tak ke unhaan ne rodde dee ttopee noo hath maariaa, ttopee hetthaan aa pee te naal hee chhanan chhanan karadeean panj sat moharaan dteh peean| hun saaree sangat has pee, ar rodde jalaalee daa chiharaa pilaa ho giaa|

guroo jeeroddaa jalaalee jalaalee daa roddaa ki jalaal vaalaa roddaa rab de jalaal vaalaa ki sone de jalaal vaalaa roddaa bee eeh lahilahaaunde ful aapaneean ddaalaan ton kiaun torre

roddaachup|

guroo jeedilaan naal paivand hoe ful kis ton puchhake torre

roddaasir neevaan chup|

guroo jeeauf fulaan vich khushabo naheen sahim dee dhunkaar hai, fulaan vich sundarataa naheen gam dee aavaaz hai| bejaan fariaad karade han| ...keeh fariaad karade ho bee

eih kahindiaan nain mund ge, adhee gharree magaron khulhe, sadaa khirre mathe te nikee nikee teeaurree see, bulh ghutteej rahe se, nain badal rahe se, do motee kire te aavaaz aaee

roddiaa ful naheen tutte, do dil tratte ge| dil naheen tutte, do jeeaundeean roohaan tratteean geean, roohaan naheen chhutteean, vaahiguroo dee god vichon do laal trorre nee| laaddaan vaalaa pitaa dtatthe laalaan val vairaag naal tak rihaa hai| rodde toon jagataadhaar de bhagatee ras vich hath paaeaa hai| toon brichh naal lagee ddaalee noo valoondhariaa te jharanaatt saare brichh noo pahunchee hai| haan haan godeeon dtatthe laalaan val maan kiny takadee hai

1. taa khaa vich bhaaee manee singh likhiaa hai|

2. panj moharaan te de rupe vichon nikal pe rraa khaa

aiaun de kuchh vaak kahinde ge, nainaa vich motee bharade ge, daasaan de premee, daasaan noo aapanaa jeevan aakhan vaale bihabal hunde ge| prem daa veg kaangaan banhee umandd aaeaa| utthe, ture te hun bhaje jaa rahe han, mere laal, mere laal aakhade han, ar sabh mariaadaa de had bane te vaddiaaeean noo ttapade bhajee jaande han| sangat vairaagee hoee magar magar jaa rahee hai| nij hirade de maharam ik singh jee foolaan dee pattaaree noo kise bhet te hit naal badhaa jaanake hathaan vich lee magare jaa rahe han| aauah dekho daasaan de angapaal, jo sach khandd ton taaran hit maat lok vich aae, aanand pur de aanand darabaar vichon peerrataan dee peerraa haran natthe jaa rahe han, aauah dekho prem de avataar te miharaan de roop baag vich varre| koee agam dee sedh, koee naa disan vaalee khich, koee aroop dhooh kise ik ttikaane val lai jaa rahee hai| baag de chhekarrale khoonje aparre| ttheek hai, jagat rakhayak satiguroo, he traan karataa preetam jee ttheek hai, eithe do lothaan valoondhare chaman vich sisakadeean peean han| maataa jeeto jee hune hee us viraanee vich pahunche san, aus viraanee vich vaahiguroo de baag lee tiaar keetee aapanee vaarree noo viraaniaan piaa tak rahe san ki maavaan ton vadheek utaavale moh vaale daate guroo jee bee aparre| mere laal, mere laal kahindiaan ne doven sees god vich lai le, sir te hath ferade han, akhaan poonjhade han, mathaa tthakorade han te aakhade han nihaal mere laalo nihaal|

kaisaa adabhut darashan hai, jis de darashanaan dee sik ne janamaan deean treekaan paa rakheean san, shukar te aagayaa sir dhar lain ne kee rang jamaaeaa hai jisade darashanaan dee praapatee saadhoo jan de sraap ne band kar ditee see, oeh deen diaal aap trutth ke

maataa jee ne mohinaan de hath farr rakhe han te ghuttade han te aakhade han, mere bachio akhaan kholho, darashan dekho|

vichakaar ih ilaahee darashan hai, duaale saaree saadh sangat dee bheerraa hai| aapane tejaan vaale maalak de prem rang noo saare tak rahe han| maalee kesaraa singh paanee lai ke pahunch piaa hai| satigur de pavatr hathaan ne aap unhaan de moonh vich jal choeaa, chhatte maare piaar de de ke aakhiaa mere nihaalo akhaan kholho|

hun malakarre jihe nain khulhe darashan, eilaahee darashan akhaan vich piaa, par kis vele jad nain nitaane ho chuke han, sareer vich utthan dee aasang naheen darashanaan dee jhaal nain naa jhal sake, fer mund ge, par aapane naal ik khushee dee jharanaatt andar lai ge, pal magaron fer khulhe fer mitte| is tarhaan kinaan chir khulhade te mittade rahe| hosh paratadee aaee, taakat firadee aaee, surat muhaarraan morradee aaee, tad maataa jee ne kihaa bachiao tthaakur jee de darashan aa ge| eih khushee hun samajh vich pee par man nirabal aiddee khusee de bhaar lee tiaar naheen see, eik dam khushee daa dhakaa vajaa ar fer nidtaalataa jehee ho gee| hun kalageean vaale satiguroo jee ne unhaande chit noo aapane aatam bal naal sahaaraa

prem de sikade netr rajade naheen, paraalee te baitthe preetam noo takade amrit chhakade, fer chhak chhak ke jhukade mittade han, sees naal neeaundaa hai, eis tarhaan bhagatee ras daa ih guroo samundar te nadee sikhee daa sangamadarashan kuchh chir baniaa rihaa| jis jis darasn paae, jee utthiaa|

hun mohinaa sohinaa noo samajh pee ki satigur bhunye baitthe han| te biadabee ho rahee hai| sajal netr ho ke kihaa tthaakur jee barree biadee ho rahee hai mihar karo| hun satiguroo jee dohaan noo naal laike kachee kulee de andar jaa biraaje| jeeto jee naal ge| baakee sangat baahar deevaan laake baitth gee ghar aae tthaakur daa kee aadar karan uh keeratan jis dee tthaakur noo sadaa lorr hai, sarodaa laike doven baitth ge te gaanviaan

jo teree saranaaee har jeeo tin too raakhan jog|

tudh jevadd main avar na soojhe naa ko hoaa na hog|1|

har jeeo sadaa teree saranaaee|

jiau bhaavai tiau raakhahu mere suaamee eeh teree vaddiaaee|1|rahaau|

jo teree saranaaee har jeeo tin kee karahi pratipaal|

aap kripaa kar raakhahu har jeeo pohi na sakai jamakaal|2|

teree saranaaee sachee har jeeo na oeh ghattai n jaae|

jo har chhodd dooje bhaae laagai ohu jamai te mar jaae|3|

jo teree saranaaee har jau tinaa dookh bhookh kichh naahi| naanak naam salaeh sadaa too sachai sabad samaahi|4|4| prabhaatee mahalaa 3

8. mohinaa te gurapuraba

eih haal samat 175051 bi de lagapag de han| aje amrit shuroo naheen see hoeaa, par hor tthaatth te samaaj saaree srishattee udhaar daa poore jobanaan vich lahiraa rihaa see te des rakhiaa daa saamaan saaraa bajhadaa jaandaa see|

auh fulaan dee pattaaree maataa jee ne uhanaan premeean de havaale keetee ki jis neeyat te tiaar hoe han, kal use varatan vich aaun| so dohaan ne ttheek vakat ute fulaan noo savaar banaa, kee bhaant de sihare maalaa banaa, maataa jee noo dite te unhaan ne kuchh aap te kuchh uhanaan dee hatheen satigur jee dee bhett keete te karavaae| is vele satiguroo jee ne bhare deevaan vich mohinaa sohinaa noo vaddiaaeaa|

fer hor kripaal ho ke kihaa ki he laal main itanaa prasan haan jo mango so diaan| taan sohinaa jee ne binai keetee ki rodde noo sikhaan ne ddak chhaddiaa hai, bakhashis ho jaave| he daataa jee aseen jeev bhul de sareer haan, saadde aauagunaan lee ik teree bakhashis te ik teraa bakhasiaa simaran, do hee daaroo han| rodde noo bee taaro |

eih komalataa te khimaan dekh ke satiguroo jee ne rodde noo bulaa ke asheeravaad ditee te pitth te hath fer ke kihaa toon fakeer hain jo kasar see hun nikal gee, takarraa ho| haan, jurr husanaan de saravaravaahiguroonaal, hun toon jalaalee daa naheen par jalaal

sangat vich jad inhaan daa asalee pataa lagaa ki kis gun vidiaa te haiseeat de aadamee san, kis tarhaan ghaal te sevaa keetee hai, keekoon kesaraa singh de age kaame ho ke vage han, tad hor bee piaar vadhiaa, par inhaan de shudh aatamaan ne sachee greebee vich hee premee jeevan bitaaeaa|

ee. jalaal daa maalak vaahiguroo|

2. sohinaan jee mahaaraaj de vidavaanaan vich shaamal keete ge| sohinaan jee fer amrit dhaaree hon vele magaron sohan singh jee karake panth vich prasadh hoe te upades karan vich sevaa karade rahe, mohinaan jee ton isatree jaatee vich jinoo maataa jee ton sugandhee milee see, parameshar de piaar te naam dee sugandhee failadee rahee|