samarapan

paramaatamaa dee rachee samachee

srishattee de naana...

shaalaa ih pusatak paramaatamaa de noor

naal rushanaae adhiaatamakaaakaas de

athaah dee thaah paaun vich saadde

lee preranaa daa sabab bane, aameena

kujh galaan is pusatak te is de lekhak baare

paiganbar tthehe faropahetta lebanaan mool de arathee te angarezee saahit de ajeem kavee, laghookathaakaar, nibandhakaar, chitarakaar, daarashanik, butataraash, adhiaatamavaadee te drishatteegat kalaakaar vijooal aarattisatta khaleel jibaraan dee visv prasadhee vaalee krit hai| prakaasn naal jurre vaseeliaan dee ik khoj mutaabik jibaraan vileeam saikaspeear te laautase taao te ching daa rachetaa mahaan cheenee daarashanika ton baad duneean daa teesaraa sabh ton vadh parrhiaa jaan vaalaa lekhak hai| us deean arabee te angarezee bhaasaavaan vich 25 de lagapag pusatakaan miladeean han, jinhaan vichon paiganbar sabh ton vadh makabool hoee hai| maualik roop vich ih pusatak sabh ton pahilee vaar 1923 vich amareekaa vich chhapee see te hun tak is de 163 aiddeeshan chhap chuke han, jad ki mool prakaashan ton lai ke hun tak is deean das karorr ton vadh kaapeean vik chukeean han te ih visv deean sabh ton vadh vikan vaaleean sadaabahaar pusatakaan vichon ik hai, jis daa 40 ton vadh bhaashaavaan vich anuvaad vee ho chukaa hai|

kaavimee vaaratak shailee vich likhee pusatak paiganbar vich kul 28 adhiaae jaan khandd han ate harek adhiaae vich piaar, viaah, santaan, kiratakaram, sukhadakh, aatamabodh, adhiaapan, dosatee, samaan, aradaas, dharam, mauat aad jeevan de vibhin rehasaan te pahilooaan noo ujaagar karade te adhiaatam de maarag te manakhataa daa maaragadarashan karade nabee al musatafaa de 26 roohaanee paigaam daraj han, sivaae pahile te antale adhiaae de | kiaunk pahile adhiaae vich nabee al musatafaa, jo ki 12 varhe oravelis shahir dee badesee dharatee te guzaar ke aapanee janam bhoe val vaapas paratan lee samundaree jahaaj noo taangh rihaa see, noo kujh sathaanak lokaan de samooh valon rokan te us noo sat sujaan sachaa te suchaa giaana dee daat bakhashan dee jodarree karan de dris noo roopamaan keetaa giaa hai, jad ki aakharee adhiaae, lokaan noo sat sujaan noo aapane andaron hee bhaalan daa maarag dasan ton baad natheepaiganbar daa orafelis de lokaan ton vidaa lain daa drish darasaaundaa hai|

paiganbar tthehe faropahetta asal vich faarasee bhaashaa daa sbad hai, jo do shabadaan

paigaam sunehaa te thar lai jaan vaalaa ton mil ke baniaa hai, bhaav dharam daa aisaa nabee jaan paiganbar jo rabee sunehaa lokaan tak liaave| is tarhaan, eih krit eika eeshavaravaad te adhiaatamavaad dee loe jap jee vichale prashan kiv sachiaaraa hoeeai, kiv koorre tootte paal| daa hee juaab labhan lee maaragadarashan dee bhoomikaa nibhaaundee hoee jeevan de viaapak visataaraan te varataariaan de vibhin pahilooaan baare anubhav te ihasaas de tal te vakhiaan karadee hai ate samache roop vich nabee de paigaam adhiaatamak giaan avasathaa deean do pramakh manzilaan dee parikaramaa karade prateet hunde han, auh manzilaan hanaaapane mool noo pachhaananaa te us noo talaash ke us vich abhed honaa, bhaav samaaunaa|

auh aad sach te jugaad sach mool, jo niragun, niraakaar te akaal moorat hai ate jis de noor ton hee is srishattee dee rachanaa hoee hai| ek noor te sabh jag upajiaakabeer baanee, auh kidhare baahar naheen sagon saadde andar hee lukiaa hoeaa hai| te andar aab hayaatee hoosulataan baahoo ate meree bukal de vich chorabalhe shaaha, te us noo pachhaananaa aapanaa mool pachhaanan de hee tul hai, jis noo pachhaane binaan us vich abhed naheen hoeaa jaa sakadaa| is adhiaatamak parraa dee sachaaee te sifat baare shaah husain ne vee likhiai

aap noo pachhaan bande, aap noo pachhaan|

jo tudh aapanaa aap pachhaataa,

saahib noo milan aasaan|

auradoo de mashahoor saaeir alaamaa ikabaal ne vee ik sear vich is attal sachaaee noo biaaniai khudee men gum hai khudaaee, talaash kar gaafil | par khudee aape vich gunm is khudaaee rabee noora noo gaafil bekhbar, beparavaaha aakhir kiven labhe eis daa juaab soofeemat ne baakhoobee ditai mar jaa bandiaa, mar jaan ton pahilaan | yaanee ki aapanee khudee main jaan aapaa noo maar ke hee khudaaee vich abhed hoeaa jaa sakadaa hai|

kul milaa ke ukat trailarree vich aae nabeepaiganbar de paigaam uparokat ekas satasujaan dee praapatee lee hee adhiaatam de us maarag te manakhataa daa maaragadarashan kar rahe han, jis maarag te guramat te soofeemat ne pahilaan hee amatt te rauashan poorane paae hoe han| is satiaarathakataa karake hee ukat krit enee mulavaan te makabool saabit hoee hai, jo ki sahijasubhaa hee eesaaee mat, guramat te soofee mat dee daarashanik tribainee de sangam daa sabab banee hai|

eis trailarree dee pahilee pusatak paiganbar 1923 vich khaleel jibaraan ne aapane hathaan vich chhapavaaee see, jad ki doosaree ate teesaree pusatak paiganbar daa

bageechaa te paiganbar dee mauat aus dee mauat ton kaafee baad vich chhapeean san| jadon jibaraan dee mauat hoee 1931 vicha taan uh paiganbar daa bageechaa pusatak te kam kar rihaa see, jis noo baad vich prasadh amareekee lekhikaa baarabaraa yang ne sanpooran kar ke chhapavaaeaa see| ise tarhaan trailarree dee aakharee pusatak paiganbar dee mauat noo ik hor amareekee daarashanik jesan leen ne 1979 vich ik saakhee saakashee vajon likh ke chhapavaaeaa see|

aapane is visamaadee anubhav baare jesan leen pusatak dee bhoomikaa vich likhadaa hai ki 6 janavaree 1973 noo tarrake savere arabee pujaarin al mitaraa ik rangaheen, taral te aakaashee roop vich us de parrhan kamare vich pragatt hoee, ala musatafaa paiganbara de budhatav te sunehiaan dee amar kathaa sunaaun lee, taan ki aseen saare jeevan de mauan nagamiaan noo sun sakee| ih al musatafaa dee vaapasee dee ik mauan shurooaat de naalanaal al mitaraa daa aapane piaare al musatafaa lee ik tohafaa vee see, taan ki us dee ih paiganbaree yaataraa sanpooran ho sake | jesan leen dee umar us vele masaan 20 varhiaan dee see te us ne ih pusatak 6 varhiaan vich pooree keetee|

eis atal rachanaa de azeem rachanaakaar khaleel jibaraan daa janam 3 janavaree 1883 noo ajoke utaree lebanaan de kasabe basharee vich hoeaa see| bhaaven aapane bachapan vich us ne koee ravaaeitee sakoolee vidiaa haasil naheen keetee, par fer vee uthon de paadareean ton baaeebal dee sikhiaa ate arabee te seereeaee bhaashaavaan dee mudtalee taaleem haasil karan daa subhaag zaroor miliaa| gareebee kaaran ate pitaa khaleela noo gaban karan de maamale vich jelh ho jaan kaaran ate unhaan dee sanpatee jbat kar le jaan kaaran uh gabhareett umare hee aapane parivaar naal bosattan, amareekaa val paravaas kar giaa| uthe hee us ne chitarakalaa dee mudtalee sikhiaa shuroo keetee te aapanaa saahitak jeevan vee aaranbhiaa| bhaaven us daa pitaa 1894 vich rihaa ho giaa see, par jibaraan dee maan kaimilaa chaaraan bachiaan noo lai ke age niaooyaarak chalee gee|

bosattan de sakool vich hoee ik dafataree ukaaee kaaran us daa naana sakool vich kahaleel khahalila jibaraan vajon daraj keetaa giaa, eise karake kee lok us noo ise naana naal jaanade han| us dee maan ne aapane chaaraan bachiaan de paalanaposhan lee siaoonaparon daa kam karanaa suroo keetaa te gharoghareen jaa ke feree laa ke gottekinaareean te ddoreean vechan daa kitaa karadee rahee| jibaraan ne 1895 vich sakool jaanaa shuroo keetaa| us ne aapane guaandt de ik kalaakendar vich vee aapanaa naana daraj karaaeaa| aapane adhiaapakaan sadakaa us daa

raabataa bosattan de mashahoor chitarakaar, daarashanik te prakaask faraindd haualaindd dde naal hoeaa, jis ne us dee sirajanaatamakataa vich us noo bahut hauasalaa te utashaah ditaa|

kiaun ki jibaraan dee maan ate us daa vaddaa marrheea bharaa peettar chaahunde san ki uh aapane virase naal vee jurriaa rahe, naa ki siraf pachhamee padaarathavaadee sabhiaachaar naal hee, jis val uh khichiaa jaa rihaa see, eis lee 15 saal dee umar vich uh aapanee janam bhoe parat giaa, eik mudtale sakool ate age bairoot dee uch sikhiaa sansathaa vich parrhan lee| us ne ithe bairoot vicha ik vidiaarathee saahitak rasaalaa vee shuroo keetaa, aapane ik hamajamaatee naal mil ke| uh ithe kaalaj daa kavee vajon vee chuniaa giaa| uh 1902 vich vaapas bosattan paratan ton pahilaan poore 7 saal ithe rihaa| us de bosattan paratan ton do hafate pahilaan hee us dee bhain sulataanaa ttee.bee. dee bimaaree naal chal vasee, siraf 14 saal dee umar vich | jad ki agale varhe us daa vaddaa bharaa mateaa peettar vee use bimaaree naal chal vasiaa te maan vee kainsar kaaran chal vasee| agion us dee chhottee bhain maireeaanaa ne jibaraan te khud daa guzaaraa toriaa, eik darazee dee dukaan te kam kar ke|

jibaraan ne aapaneean kalaakriteean dee pahilee numaaeish 1904 vich bosattan vich lagaaee, faraindd haualaindd dde dee rangashaalaa vich| is numaaeis dauaraan jibaraan dee mulaakaat ik satikaarat mukhaadhiaapakaa mairee ailizaabaith haasakool, jo us ton das saal vaddee see, naal hoee| donaan vichakaar ajihee ddoonghee dosatee ho gee, jo jibaraan de aakharee saahaan tak torr nibarree| haasakol ne naasiraf jibaraan dee nijee zindagee noo hee prabhaavit keetaa, sagon usade kitaamukhee vikaas vich vee yogadaan paaeaa|

1908 vich jibaraan do saalaan lee pairis vich aauagasatt roddin kol chitarakalaa sikhan giaa| roddin jibaraan dee kalaa ton ene prabhaavit hoe ki unhaan ne us dee tulanaa mahaan romaanttik kalaakaar vileeam balek naal keetee| ithe hee jibaraan aapade kalaavadiaa de saathee te umar bhar bane rahe dosat yoosaf hovaaeik noo pahilee vaar miliaa|

jithe jibaraan deean mudtaleean rachanaavaan arabee bhaashaa vich san, authe 1918 ton baad prakaashit us deean saareean kritaan angarezee vich han| us dee pahilee angarejee pusatak see, 1918 vich chhapeed maiddamain tthehe nadmana | eih baaeebal dee agavaaee hetth kaavimee vaaratak shailee vich likhee, aukateean te drishattaantaan dee ik patale aakaar dee pusatak hai| arabee saahit de vadde hasataakhar te jibaraan de

nikattavaratee mitar mikhaaeel neeimee, jis dee santaan noo jibaraan ne aapanee santaan maniaa see te us de bhateeje sameer noo aapanaa dharamapatar, ne jibaraan dee bahut hee khoobasoorat jeevanee vee likhee hai|

jibaraan deean ziaadaatar likhataan eesaaeeat de prabhaav hetth han, khaas karake eishakahakeekee de vishe te| us dee kavitaa jiven aapanee ravaaeitee bhaashaa te sbadaavalee dee varaton kaaran vilakhan hai, auven hee zindagee de vibhin pahilooaan te adhiaatamak nazaree dee antaradrishattee paaun kaaran vee vaddamalee hai| us de angarejee kaavasansaar vichon sabh ton vadh makabool sataraan saindd aindd fom 1926 vichon han, jo is tarhaan hana

jo main kahinaan, auhadaa adhaa ansh arathaheen hai,

par main ihanoo edaan kahinaan ki doojaa adhaa antha tuhaaddee jholee pai jaave|

jibaraan ne arabee bhaashaa noo seereea dee kauamee bhaasaa vajon apanaaun daa te is noo sakool padhar te laagoo karan daa sadaa vee ditaa see | jadon jibaraan 1911 12 vich abadul bahaa noo miliaa, jo ki amanashaantee dee sathaapatee hit sanyukat raajaan dee yaataraan te see, taan jibaraan ne amanashaantee de us de sidhaantaan noo taan saraahiaa, par naal ih vee daleel ditee ki chhotte mulak samet us dee aapanee janamabhoe de turakee aad kanttarol ton mukat hone chaaheede han| jibaraan ne ise arase dauaraan hee aapanee mashahoor kavitaa kauam noo hamadaradee dio likhee, jo ki baad vich paiganbar daa bageechaa pusatak vich chhapee ih kavitaa paiganbar daa bageechaa pusatak de teeje adhiaae vich ate hathalee pusatak de panaa nanbara 95 te daraj hai| te jadon pahile vishavayadh dauaraan turakaan noo seereea chhaddanaa piaa taan jibaraan daa chaaumaah aazaad seereea naana de naattak de roop vich pragatt hoeaa, jo ki khararre vajon aje vee us deean hathalikhataan vich saanbhiaa piaa hai, te jis vich jibaraan ne kauamee aazaadee te saravapakhee vikaas dee bharapoor aas pragattaaee hai|

jibaraan dee mauat mahiz 48 saalaan dee umar vich 10 aparail 1931 noo vadhere sharaab peen dee aadat kaaran jigar dee beemaaree te ttee.bee. hon karake hoee| aapanee mauat ton pahilaan jibaraan ne aapanee reejh pragatt keetee see ki us noo lebanaan vich dafanaaeaa jaave| us dee ih reejh us dee mauat ton agale saal 1932 vich pooree ho sakee, jadon us dee dosat meree ailizaabaith haasakol te chhottee bhain maireeaanaa ne lebanaan vich ik matth nar sharakisa khareediaa, jo ki udon ton hee jibaraan yaadagaaree ajaaeib ghar ban giaa hai| jibaraan dee kabar te ukare

.

arath bharapoor ansh ttapaneepanjaabee anuvaadaka

bol hana uh lafaz, jo main aapanee kabar te ukare vekhanaa lochadaan, auh hana main tuhaadde vaang hee zindaajaaved haan, te main tuhaadde laage hee aa ke kharrhaa ho rihaan| aapaneean akhaan meetto te antaradhiaan ho ke chufere vekho, tuseen mainoo aapane sanamukh vekhoge...

jibaraan ne aapanee rogashaalaa de saazosaamaan dee vaseeat mairee ailijaabaith haasakool de naana keetee see, jithe mairee noo jibaraan de naana likhe aapane khat mile, 23 saalaan dee dosatee dauaraan likhe| bhaaven pahilaan us ne inhaan khataan vichalee khulh te ddoonghaaee karake inhaan noo saarran daa man vee banaa liaa see, par inhaan dee itihaasak mulavaanataa vekh ke us ne inhaan noo saanbh liaa| 1964 vich chal vasan ton pahilaan us ne inhaan khataan noo te us de naana likhe jibaraan de khtaan noo chaipal hil vikhe yooneevarasittee aaf norath kairoleenaa dee laaeibareree noo sauanp ditaa, jinhaan vichon lagapag 600 khat 1972 vich chhape sangreh bheloved faropahetta vich chhaape ge han| is de naal hee mairee ailizaabaith haasakol, jisadaa ki 1923 vich jaikab falorains minis naal viaah ho giaa see, ne 1950 vich jibaraan deean lagapag 100 maualik kalaakriteean daa aapanaa nijee sangreh savenaah, jiorajeea sathit ttelafear miaoozeeam aaf aaratt noo daan kar ditaa see| ukat miaoozeeam noo bhentt keetaa jibaraan dee drishatteegatakalaa vichooal aaratta daa ih sabh ton vaddaa janatak sangreh hai, jis vich 5 tel deean te anaginat kaagazee kalaa deean peshakaareean, kaavimee shailee vich, shaamil han, jo ki prateekavaad de prabhaav noo darasaaundeean han|

eis de naal hee jibaraan deean pusatakaan dee amareekaa de prakaashakaan valon bhavakh vich milan vaalee raaeilattee noo us dee janam bhoe basree lebanaana vich change kamaan lee varatan dee vaseeat keetee gee see, jo ki kee saalaan tak paise vanddan de mude te vivaad te upadar daa sabab banadee rahee, te akheer lebanaanee sarakaar is poonjee dee nigaraan ban gee|

khaleel jibaraan dee kalaatamak te saahitak den noo vekhade hoe 1971 vich lebanaan de ddaak te sanchaar vibhaag ne us de sanamaan vajon ik ddaak ttikatt vee jaaree keetaa, jad ki jibaraan de naana te lebanaan de basharee shir vich yaadagaaree miaoozeeam jo ki us de matth vich hee banaaeaa giaa hai ate beroot shir vich ik yaadagaaree baag vee sathaapit hai|

eis trailarree dee pahilee pusatak paiganbar daa panjaabee anuvaad angarezee rachanaa tthehe faropahetta ate is de hindee anuvaad ton ralaven roop vich keetaa giaa hai te kise vee prakaar dee atikathanee jaan galatabiaanee ton bachan lee angarezee

rachanaa noo hee aadhaar banaaeaa giaa hai| jad ki is trailarree dee doosaree te teesaree pusatak daa anuvaad sidhaa angarezee ton hee keetaa giaa hai| inhaan vichon doosaree pusatak gaaraddan aaf dee parofaitt taan sauakhiaan hee inttaranaitt ton eebuk de roop vich mil gee see, par teesaree pusatak ddaith aaf d parofaitt haasil karan lee kaafee mushakat karanee pee| ih pusatak angarezee, hindee, panjaabee jaan hor kise vee bhaaratee bhaashaa vich bhaarat vich naa chhapee hon kaaran kidhare vee upalabadh naa hoee| akheer ih pusatak praapat hoee aan laaeen khareedadaaree sevaavaan den vaalee amareekee kanpanee aimezaan ddaatt kaam ton, jithon mere lee khaas tonr te mangavaa ke ih pusatak mere veeraan varage saandtoo sree vineet sharamaa te bhainaan varagee saalee manapreet lopaa ne aasattareleea ton mere pahile hee bol te uchechiaan bhijavaaee| unhaan de is amolak sahiyog te suhiradataa bagair ih trailarree khaas tauar te panjaabee vicha kade vee sanpooran roop vich saakaar naheen ho sakanee see, aunhaan daa jinaa vee shukareea adaa karaan, ghatt hovegaa|

eis trailarree de anuvaadakaaraj dee meree ih nimaanee jihee koshis kinee ku safal hoee hai, eih taan paatthak te chintak hee das sakade han, par main aapane valon is pusatak de anuvaad noo jo vilakhanataa den daa tuchh jihaa uparaalaa keetaa hai, aus de tahit hee main is trailarree dee pahilee pusatak paiganbar vich us kathan te, jithe jithe unhaan vich vichaaradhaarak saanjh banee hai, gurabaanee, soofeeaanaa kalaam, bhagatee kaav, auradoo shaaeiree, aadhunik panjaabee kaav te angarezee saahit vichon havaale den daa jatan keetaa hai| anuvaad jaan dite havaaliaan vich raheean ukaaeean lee main khud noo hee jinmevaar manadaa haan, jad ki is anuvaad dee kise vee praapatee noo main rabeedaat man ke aus daa shukaraanaa karadaa haan| akheer vich sangam pabaleekeshanaz, samaanaa de sree ashok kumaar garag jee daa vee main dilon dhanavaadee haan ki unhaan ne is amolak rachanaa de panjaabee anuvaad noo panjaabee paatthakaan tak pahunchaaeaa te anuvaad dee vaddee zinmevaaree mainoo sauanp ke mainoo vee maan daa hakadaar banaaeaa|

16 mee 2012 jasapreet singh jagaraao

tarateeb

1. paiganbar1584
   • samundaree jahaaz daa aparranaa
   • piaar
   • viaah
   • santaan
   • daan
   • khuraak
   • kiratakaram
   • sukhadakh
   • kaparre
   • kaarobaaree kaaravihaar
   • aparaadh te sazaa
   • nemakaanoon
   • aazaadee tarak te aaveg
   • darad
   • aatamabodh
   • adhiaapan
   • dosatee
   • galabaat
   • samaan
   • changiaaeeburiaaee
   • aradaas
   • kherraaaanand
   • suhapan
   • dharam
   • mauat
   • vidaaeigee

2. paiganbar daa bageechaa85114

3. paiganbar dee mauat115159

1.

paiganbar

samundaree jahaaz daa aparranaa

al musatafaa, khudaa daa ik chunodaa te azeej inasaan, jo aapane dinaan vich ik pahufuttaale de tul see, auh orafelis shahir vich baarhaan varhe us jahaaz noo uddeekadaa rihaa jo, aus noo vaapas lijaan vaalaa see, aus dee janamabhoe vaale ttaapoo te|

te fer baarhaven varhe, jadon us ne ilool maheene, vaadtee daa maheenaa, de satave din us pahaarr dee tteesee te charrh ke samundar val vekhiaa taan us ne kohare vichakaar aapanaa jahaaz aaundaa dditthaa|

audon us de dil de saare band kapaatt khulh ge te us dee saaree khushee samundar val veh turee|

te fer us ne aapaneean akhaan meett ke aapanee shaant aatamaa age arazoee keetee|

par jiven hee uh pahaarr ton hetthaan utariaa, eik udaasee ne us noo aa gheriaa te uh sochan lagaa

binaan koee dukh handtaae, bilakul shaant man naal main kiven jaavaangaa naheen, main aapanee aatamaa noo valoondhare binaan is shahir noo naheen chhadd sakaangaa|

eis shahir dee chaaradeevaaree vich katte dukh bhare din bahut lamere san te naal hee lamereean san uh ikaant bhareean raataan, jo main ikalaape vich langhaaeean, te is peerr te ikalaape noo binaan pachhataavaa keetiaan bhalaa koee sauakhiaan kiven aapane ton vakh kar sakade

meree aatamaa de nikenake ttotte inhaan galeean vich khilare pe ne te lagadai ki jiven mereean sadharaan de bache inhaan pahaarreean vich nang munange ghunm rahe ne te main binaa koee peerr te bojh mahisoos keetiaan uhanaan ton khahirraa naheen chhuddaa sakadaa|

eih koee libaas naheen jo main aj laah ke sutt rihaa, sagon ih taan meraa nahun maas hai, jo main aapane hatheen torr rihaan| ih naa hee koee furanaa jaan khiaal hai, sagon ih taan meraa dil hai, jis noo main pichhe chhadd ke jaa rihaan| uh vee ajihaa dil, jis noo bhukhateh ne bahut hee mitthataa bhariaa banaa ditaa see| fer vee, main ithe hor naheen ruk sakadaa|

auh samundar, jo saariaan noo aavaazaan maaradaa hai, mainoo vee sad rihai, te mainoo jaanaa hee painai, kiaunk mere lee ithe hor rukanaa baraf dee tarhaan jam jaan jaan ik saanche vich dtal jaan de baraabar hoegaa, haalaank samaan taan beet hee jaaegaa|

eithe jo kujh vee hai saaraa kujh aapane naal lijaan lee tiaar haan, par main ih saaraa kujh kiven lijaa sakadaan bhalaa

koee aavaaz us jubaan te unhaan bulhaan noo aapane naal uddaa ke naheen lijaa sakadee, jinhaan ne us noo paravaaz bakhashee hai| us noo ikaliaan hee anbar vich uddanaa pegaa|

te ikaliaan hee taan ukaab noo vee aapanaa aalhanaa noo chhadd ke sooraj val uddaaree maaranee pavegee|

te hun jad uh dhur pahaarr ton hetthaan utar chukaa see, aus ne fer samundar val takiaa te us noo jahaaz bandaragaah val aaundaa disiaa, jis de muhaane vich malaah, jo ki us de aapane hee mulak de lok san, baitthe hoe san|

aunhaan noo vekh ke us dee aatamaa pukaar utthee te uh boliaa

o meree puraatan janamabhoe de supataro, o samundar deean lahiraan te charrhan vaalio

kinee hee vaaree tuseen lokaan ne mere supaniaan vich charan paae han te aj tuseen lok sachamach hee aae ho, aj jadon ki main jaagarook hoeaa haan, jo ki meraa hor vee ziaadaa ddoonghaa supanaa hai|

main chalan noo tiaar haan te main besabaree naal is patavaara noo hath ch lai ke pooree tarhaan tiaarabaratiaar ho ke havaa de rukh de anukool ho jaan dee uddeek vich haan|

bas main ik hor ddoonghaa saah ithon dee aabohavaa vich lavaangaa, bas ik hor mohabhajee takanee naal main aapane pichhe murr ke vekhaangaa|

te fir main vee tuhaadde sabh de vichakaar aa jaavaangaa, bilakul ik samundaree yaataree dee tarhaan tuhaadde sabhanaan samundaree yaatareean de vichakaar|

te he athaah samundar, saaddee beneendaree maan, toon nadeeandariaavaan noo shaant te mukat karadee hain|

bas main jharanaa vee ik vaar hor ghunmaangaa, bas ik vaar hor shor karaangaa te tere vich hamesaa lee saant ho jaavaangaa|

......................

jahaaz jaan berree de pichhale hise vich lage chakar jaan tikonanumaa jantar, jis naal jahaaz daa rukh badaliaa jaandaa hai, noo patavaar kihaa jaandaa hai|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

te fir main tere kol aavaangaa te tere andar samaa jaavaangaa | bilakul use tarhaan, jis tarhaan ik aseem boond ik aseem saagar vich samaa jaandee hai |

te jivenjiven uh age vadhiaa, aus ne dooron teeveean te maradaan noo aapane khetaan te angooraan de baagaan vichon shahir val tezee naal aaundiaan takiaa|

fir us ne us daa naana laindeean aavaazaan suneean | uh lok us daa naana lainde hoe khetadarakhet ik dooje noo jahaaj de aaun dee khabar de rahe san|

audon us sochiaa

kee vichhorre daa din hee unhaan de milaap daa din ho nibarregaa

te kee ih aakhiaa jaaegaa ki meree zindagee dee shaam hee asal vich meree jindagee dee saver see

te main bhalaa us haalee noo kee de sakaangaa jo aapane hal noo siaarraan de adha vichakaar hee chhadd aaeaa hai jaan fir us kaame noo, jo angoor peerran dee ghulhaarree de chakar noo viche hee rok ke aaeaa hai

kee meraa dil us rukh dee tarhaan ban sakegaa, jo falaan naal ladiaa hoeaa hai, jihade falaan noo torr ke main unhaan sabhanaan lokaan noo de devaan

kee mereean sadharaan ik jharane dee tarhaan veh turanageean, jinhaan naal main unhaan de khaalee piaaliaan noo bhar devaan

kee main koee rabaab haan, jis noo rab de hathaan dee chhoh ttunakaare jaan fir main koee vanjhalee haan ki jis vich rab de saah fook ban ke ghulan

main hameshaa hee saantee daa ichhuk rihaan te main is saantee vichon kiharraa ajihaa amolak khazaanaa haasal kar liaa hai ki jis noo main poore bharose naal inhaan sabhanaan de sapurad kar sakadaa haan

je aj daa din hee mere lee falapraapatee daa din hai taan pataa naheen kiharre khetaan vich te kiharre bemaaloom mauasamaan vich main is daa beej beejiaa see

je asal vich ihee uh pal hai, jadon main aapanee laalattain chukanee hai taan is vich balan vaalee loa meree naheen hai|

main is khaalee te bujhee hoee laalattain noo hee upar chukaangaa|

te uh, jo raat daa saraprasat hai, auhee is vich tel paaegaa te is noo rauashan karegaa|

.....................

eis abhed hon dee avasathaa baare guroo naanak jee ne vee kihai .

saagar meh boond, boond meh saagar |

guroo arajan dev jee vee furamaaunde ne

jotee jot ralee sanpooran theea raam|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

eih sabh galaan us ne saaf shabadaan vich aakheean, fir vee us de dil vich kaafee galaan anakaheean reh geean, kiaunk uh khud hee aapane dil de ddoonghe bhet noo kholh naheen sakiaa|

te jadon us ne shahir vich pair paaeaa taan saare lok us noo milan aae te saare jiven us noo iko hee aavaaz vich sanbodhit hon lage|

te shahir de saare bazurag us de saahamane khalo ge te aakhan lage

hun saadde ton door naa jaa |

toon saaddee zindagee de shaam de dhundalake vich saver de sooraj daa ujaalaa ban ke rihaa hain te tere joban ne saanoo supaniaan de supane vikhaae han|

saadde vichakaar toon naa taan koee begaanaa hain te naa hee koee praahunaa, sagon toon saaddaa hee putar hain te saanoo bahut hee azeej hai|

saanoo aapanaa mukharraa vekhan lee hor naa tarasaa|

te saare pujaaree te pujaaranaan us noo kahin lageean

einhaan samundaree lahiraan noo hun saanoo vichhorran naa de te uh jo ene varhe toon saadde naal guzaare, aunhaan noo siraf ik yaadamaatar naa banan de|

toon saadde vichakaar ik pavatar aatamaa dee tarhaan vicharadaa rihain te teraa parachhaavaan saadde chihariaan te chaanan dee tarhaan paindaa rihai

aseen tainoo bahut piaar keetaa hai, par saaddaa piaar mook see te kee paradiaan naal kajiaa hoeaa see|

par hun ih piaar tainoo sanbodhit hai te tere saahamane pragatt ho giaa hai|

te ih taan ik pratakh sach hai ki jad tak vichhorre dee gharree naa aave, piaar noo khud aapanee ddoonghaaee daa ihasaas naheen hundaa|

te fir kee hor lokaan ne vee us de saahamane aa ke us age pataa naheen kineean arazoeean keeteean, par us ne kise noo koee hungaaraa naheen bhariaa, siraf neeveen paaee kharrhaa rihaa te lok us de laage hoe kharrhe san, auh vekh rahe san ki us de hanjhoo ttapakattapak ke us de seenhe te ddig rahe san|

te fir uh unhaan saare lokaan naal mandar de saahamane vaale vadde chauak val chal piaa|

te fer us mandar vichon ik aauarat baahar nikalee, jis daa naana ala mitaraa see te uh ik saniaasan see|

........................

fareed jee vee us saahib age ise tarhaan arazoee karade hana

eeh hamaaraa jeevanaa too saahib sache vekh|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

te us ne us saniaasan val barre hee tarasabhaav naal takiaa, kiaunk use saniaasan ne hee pahilee vaar sabh ton pahilaan us noo vekhiaa see te us te bharosaa keetaa see, jadon uh pahilee vaar unhaan de shahir aaeaa see|

fer al mitaraa ne us noo sanbodhan kar ke kihaa

ai khudaa de paiganbar, aus rab dee bhaal vich toon us berre dee uddeek vich bahut lamaa safar taia keetaa hai te hun jad ki teraa berraa bahurriaa hai, taa tainoo zaroor hee jaanaa chaaheede|

tainoo aapanee us dharatee te jaan dee barree taangh hai, jis de naal tereea kee khaahibaan jurreean hoeean han| saaddaa piaar tere raah vich rorraa naheen banegaa| te naa hee saaddeean lorraan hee tainoo rokanageean|

par fer vee aseen chaahunde haan ki toon jaan ton pahilaan aapane us sat sujaan baare saanoo kujh das|

te uh sachaa giaan aseen age aapane bachiaan noo diaange, fir uh age aapane bachiaan tak puchaaunage te is tarhaan sach abinaasee ho jaaegaa

toon aapanee ikalataa vich hee saadde dinaan dee nigaraanee rakhee hai te aapanee chetanaa naal jiven saaddee neend de haaserone noo suniaa hai|

te is lee hun saanoo saadde bhetaan daa aatamabodh karavaa ke saanoo janama maran de giaan ton vee jaanoon karavaa, jisadaa giaan siraf tainoo hoeaa hai|

te fer al musatafaa ne juaab ditaa

jis aatamabodh dee ithe jaachanaa keetee gee hai, te jis aatamaabodh dee praapatee i vaddamalee krit de agale 26 upadeshaan ch karavaaee gee hai, aus baare kabeer jee ne barraa sundar likhiaa

aapaa jaan ulatt lai aap|

tau naheen viaape teenon raap|

jab man ulatt sanaatan hooaa |

tab jaan jab jeevat mooaa|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

piaar

fer al mitaraa ne kihaa

saanoo piaar baare daso|

te us ne paiganbar al musatafaa ne aapanaa sir upar chukiaa te sabhanaan lokaan val takiaa, chufere bejaanataa pasaree hoee see|

te us ne buland aavaaz vich kihaa

jad piaar tuhaanoo bulaave taan tuseen sat bachan aakh ke age vadho, bhaaven ki piaar de paindde barre bikharre ate dtalaanaan bhare ne|

te jad uh aapane khanbh failaave taan tuseen aapaa aus noo samarapit kar dio| bhaaven usade khanddaan vich lukeean bhujaavaan dee talavaar tuhaanoo fattarr hee kiaun naa kar deve|

te jad piaar tuhaanoo kujh aakhe taan us te bharosaa karo|

bhaaven ki us de bol tuhaadde supaniaan noo chakanaachoor kar sakade ne, bilakul uven, jiven utar val deean havaavaan kise baag noo ujaarr dindeean ne|

kiaun ki piaar jithe ik paase tuhaanoo takhatotaaj bakhshadaa hai, authe dooje paase uh tuhaanoo saleeb te vee charraaundaa hai| jithe uh tuhaaddaa vikaas karadai, authe tuhaaddee kaanttachhaantt vee karadai|

fareed jee vee ise piaarasidak dee haamee bharade kahinde hana

galeeai chikarr door ghar naal piaare nehu,

chalaa taa bhije kanbalee rahaan taan ttutte nehu,

bhijahu sijahu kanbalee alah varasiau mohu,

jaae milaan tinaan sajanaa naahee ruttau nehu |

shaah husain vee ihee aakh rihai

raah ishak daa sooee daa nakaa

dhaagaa hoven taan toon jaaven|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

ttahineean noo palosadaa hai, jo soorajee rauashanee vich kalol karadeean ne, authe dooje paase ih tuhaaddeean ddoonghaaeean vich utar ke tuhaaddeean unhaan jarrhaan noo vee jhanjorradaa hai, jo tuhaanoo dharatee naal banh ke rakhadeean ne|

jis tarhaan ik chhalee aapane daaniaan noo aapane kalaave vich sanjoa ke rakhadee hai, ause tarhaan ih vee tuhaanoo aapane andar samett laindaa hai|

piaar tuhaanoo jhanb ke tuhaadde aaddanbaree pahiraave naal laah suttadaa hai|

piaar tuhaanoo jhaarrabanb ke tuhaadde andaralee buriaaeeroopee fak roorree noo vakh kar dindaa hai|

eih tuhaanoo peeh ke paakasaaf karadaa hai|

eih piaar tuhaanoo udon tak gunhadaa hai, jadon tak tuseen naram naa ho jaave|

te fer ih tuhaanoo pavatar ag de sapurad kar dindaa hai, taan ki tuseen rab de pavatar bhoj daa pavatar bhejan ban saken|

piaar ih sabh cheezaan tuhaadde naal udon tak karegaa, jadon tak ki tuhaanoo aapane dil de bhetaan daa pataa naheen lagadaa te age is giaan naal tuseen vee zindagee de dil daa ik ansh naheen ban jaande|

par je tuseen bhaiavas piaar de siraf aanand te shaantee den vaale roop dee hee kaamanaa karenge, taan tuhaadde lee ihee ttheek rahegaa ki tuseen aapane paakhandd daa pahiraavaa pahin lo te piaar dee ddiaoodtee ton hee parat jaao|

te parat jaao us besuaadee duneean vich, jithe tuseen hasonge taan zaroor, par khirrakhirraa ke naheen has sakonge te rovonge vee zaroor, par hanjhoo naheen kar sakonge|

piaar tuhaanoo tuhaaddaa aapaa khud noo samarapit karan de ilaavaa kujh naheen dindaa te naa hee tuhaanoo khud te nichhaavar ho jaan de ilaavaa tuhaadde ton kujh hor mangadaa hee hai|

piaar naa taan khud aapane kol kujh rakhadaa hai, naa hee kise hor valon ih rakhiaa jaa sakadaa hai|

kiaun ki piaar taan piaar lee hee hai| naa taan ih aapane vatte kujh mangadaa hai te naa hee ih tuhaadde samarapan de vatte tuhaanoo kujh devegaa| piaar taan aapane aap vich hee sanpooran hai, bharapoor hai, saravaviaapak hai|

jad tuseen piaar karade ho, tuhaanoo ih naheen aakhanaa chaaheedaa ki rab mere dil vich hai, sagon ih aakho ki main rab de dil andar haan|

eih bilakul naa socho ki tuseen khud hee piaar noo haasil kar sakade ho, sagon je piaar tuhaanoo is kaabil samajhadaa hai taan uh khud tuhaaddaa maaragadarashan

karadaa hai te tuhaanoo aapane val khich paa ke, aapane andar samen laindaa hai|

piaar dee koee kaamanaa naheen hundee, bajaae is de ki uh khud noo sanpooran banaave|

par je tuseen piaar karade ho te tuhaaddeean koee khaahishaan ne, jo honeean subhaavik hee ne, taan tuhaaddeean uh khaahishaan kujh edaan deean honeean chaaheedeean ne

ki khud noo enaa pighalaa lo ki us jharane dee tarhaan veh ture, jo raataan noo aapanaa sangeet bikheradaa hai|

ki had daraje de dukh daa darad samajh sake|

ki piaar noo samajh ke us de darad naal khud noo zakhmee kar sutte|

te fer manamarazee te chaamalhaar naal us naal peerrat raho|

savere jaago taan piaaragarrache dilon rab daa shukaraanaa karo ki us ne tuhaanoo piaar karan lee ik hor din bakhasiaa hai| dupahire susataaun dee bajaae dhiaan lagaa ke piaar de visamaad vich leen ho jaao|

shaameen ghar parate taan piaar de sukaraguzaar ho ke|

ishak de is maaragadarashak saroop noo sulataan baahoo ne vee ujaagar keete

re raat andheree kaalee de vich ishak charaag karaandaa hoo |

ate

eishak hakeeraan dee ttohanee, eih vasat agochar johanee |

piaar de visamaad vich leen hon dee avasathaa daa barraa hee khoobasoorat varanan kabeer jee ne inj keetai

akath kahaanee prem kee kachh kahee naa jaae|

goonge kairee sarakaraa khaave ar musakaae|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

viaah

fer al mitaraa ne puchhiaa te mere maalak, viaah kee ai

te us ne juaab dindiaan aakhiaa

tuseen doven havaaaadama ikatthe paidaa hoe see te sadaa ikatthe hee rahonge|

tuseen udon vee ikatthe hee hovenge, jadon mauat aapane safaid khanbhaan noo farrafarraa ke tuhaaddee jeevanaleelhaa khatam kar degee|

te haan, tuseen rab dee mauan yaad vich vee ikatthe hee rahenge|

par tuhaanoo aapanee nerrataa vich kujh vith vee paaunee pegee | tuseen aapane daramiaan alauakik pauanaan noo vee vagan dio| ikadooje noo khulhaa vicharan dee vee jaghaa dio|

eikadooje noo piaar zaroor karo, par is piaar noo banhe naa, sagon is noo aapane aatamaaroopee kandtiaan vichakaar ik samundar dee tarhaan atthakheleean karan dio|

eikadooje de piaaliaan noo taan bharade raho, par doven kade vee iko piaale vichon naa peeo|

eikadooje naal aapanee rottee taan vandd lo, par kade vee iko hee rottee naa khaao|

tuseen doven ral ke nacho, gaao te khusheean manaao, par ikadooje noo ikalataa daa ihasaas karaaunaa vee onaa hee laazamee hai| bilakul uven hee, jiven rabaab de taar taan vakhavakh hunde ne, par fir vee us chon ikasaar te ikasur sangeet hee goonjadaa hai|

eik dooje noo aapanaaaapanaa dil taan de dio, par us dil te ika dooje noo kaabaz naa hon dio| kiaun ki tuhaadde dilaan te kaaboo paaunaa taan rab de hee hathavas hai|

tuseen doven ikadooje de naal taan kharrhe raho, par bahut nerrenerre naheen|

kiaunk ik mandar de tham vee ikadooje ton vith te hee kharrhe rahinde ne|

fareed jee ne vee lobh te adheenagee bhare piaar noo ithe ttutte chhapar naal tulanaa de ke nakaariaa hai

fareedaa jaa lab taa nehu kiaa lab taa koorraa nehu |

kichar jhat langhaaeeai chhapar tuttai mohu |

gurabakhash singh preetalarree ne vee piaar kabazaa naheen pahichaan hai daa sankalap dite|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

santaan

te fir ik aauarat, jis ne aapanee chhaatee naal aapane bache noo chanberriaa hoeaa see, bolee saanoo santaan baare kujh daso|

te us ne kihaa

tuhaadde bache tuhaadde ho ke vee tuhaadde naheen ne|

auh taan khud zindagee de pratee jindagee dee kaamanaa dee santaan ne|

auh is duneean vich tuhaadde zaree jroor aaunde ne, par tuseen unhaan noo naheen liaaunde ho|

te bhaaven uh tuhaadde naal hee rahinde ne, fir vee uh tuhaadde naheen ne|

tuseen unhaan noo aapanaa piaar de sakade ho, aapane vichaar naheen|

kiaunk unhaan de aapane vakhare vichaar ne|

tuseen unhaan de sareer noo taan ghar de sakade ho, par unhaan deean aatamaavaan noo naheen|

kiaunk unhaan deean aatamaavaan taan bhalak vich nivaas karadeean ne, jithe tuseen kade vee bahurr naheen sakade, supane vich vee naheen|

tuseen unhaan varagaa banan daa jatan taan kar sakade ho, par kade vee unhaan noo aapane varagaa banaaun daa yatan naa karanaa|

kiaunk zindagee kade vee naa taan pichhalamoonh chaladee hai te naa hee langhe kalh de naal hee tthahiradee hai|

bulhe shaah ne sristteerachanaa de is bhet dee gandt kine sauakhe dtang naal kholhee hai

eis alaton do tin chaar hoe,

fir lakh karorr hazaar hoe,

fir uthon besumaar hoe,

eik alaf daa nukataa niaaraa hai|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

teeraandaaz is aanand maarag te siraf aapane nishaane val vekhadaa hai te teer chalaa dindaa hai| rab us noo pooree samarathaa bakhasdaa hai, taan ki us de teer tez te dooravaratee hon|

tuhaanoo aapanee ih kamaan hon dee bhoomikaa prasanachat nibhaaunee chaaheedee hai|

kiaunk jithe rab noo uddade teeraan naal moh hai, authe uh us kamaan noo vee piaar karadaa hai, jo addol hove te aapanaa kam nipunataa naal karadee hove|

daan

fer ik ameer bande ne puchhiaa saanoo daanapun baare kujh daso|

te us ne juaab ditaa

tuhaaddaa keetaa uh daanapun bahut tuchh hunde, jo tuseen aapanee poonjee chon kadt ke dinde ho|

asalee daanapun taan uh hai, jadon tuseen khud noo hee nichhaavar kar dinde ho|

kiaunk tuhaaddee dhanadaualat unhaan vasataan ton ilaavaa bhalaa hor kee hai, jinhaan noo tuseen is ddaron sanbhaal ke rakhade ho ki kite bhalake tuhaanoo unhaan dee dobaaraa lorr naa pai jaave

te fer bhalake, auh bhalak us lorronvadh samajhadaar kute lee kee lai ke aaegee, jo dhaaramik sathaan te jaa rahe teerath yaatareean de pichhepachhe chalan ton pahilaan saanbhasanbhaal vajon haddeean noo rete vich changee tarhaan gadd dindaa hai

te ih lorr pain daa bhaia sivaae aapanee lorr de hor kee hai

jadon tuhaaddaa khooh bhariaa hoeiai, taan kee tuhaanoo teh lagan daa bhaia naheen hai, auh teh jo kade naheen bujhadee

kujh lok ajihe vee ne, jo aapanee bahut saaree jaaeidaad chon bhoraa ku siraf ise lee daan karade ne, taan ki kujh shuharat khatt sakan te unhaan dee ihee bhaavanaa unhaan de daanapun noo tuchh banaa dharadee hai|

te kujh ajihe lok vee ne, jinhaan kol jo vee thorrhaabahut hundai, auh vee daan kar dinde ne|

eihee uh lok ne, jo zindagee te jindagee dee udaarataa ch bharosaa rakhade ne te inhaan lokaan de khazaane kade khaalee naheen hunde |

japujee vee baaharee daanapun daa til maatar maan hee ginadee hai

teerath tap deaa dat daan |

je ko paavai til kaa maan |

havaalaapanjaabee anuvaadaka

te edaan de lok vee ne jo dinde taan ne, par dukhee ho ke, kalap ke te ih dukhee honaa te kalapanaa hee unhaan daa sansakaar hai|

te fer ajihe lok vee ne, jinhaan noo daan dindiaan naa taan chees daa ihasaas hundai, naa hee khushee daa, te naa hee uh ih soch ke daan karade ne ki uhanaan noo ihadaa pun milegaa|

auhanaan daa daan taan edaan daa hundai, jiven kise ghaattee ch koee mahindee daa boottaa pauanaan ch aapanee sugandhee gholadaa rahindai|

einhaan lokaan de hatheen hee taan rab aseesaan vanddade te inhaan lokaan deean akhaan chon hee rab dharatee te aapanee musakaraahatt bakheradai|

mangan te denaa taan changaa hee hai, par binaan mange aapane aap kise dee lorr bhaanp ke us dee lorr pooree karanee, aus ton vee ziaadaa changaa hai|

kise vee diaaloo te daanee bande noo ik daanapaatar bhaal lain vich us ton vee ziaadaa khushee hundee hai, jinee ki daan den vich hundee hai|

kee tuhaadde kol vee ajihaa kujh hai, jis noo tuseen hameshaa aapane kol rakh sakon

tuhaadde kol jo kujh vee hai, auh sabh kujh ik naa ik din khus jaaegaa|

eis lee bihatar ihee hai ki hune ton hee daan denaa shuroo kar dio, taan ki aapanee dhanadaualat aapane hatheen daan karan daa mauakaa tuhaanoo mil sake, naa ki tuhaadde vaarisaan noo|

tuseen akasar kahinde haimain daan taan devaangaa, par siraf us noo jo is daa yogapaatar hai|

par tuhaadde baag de rukh taan edaan naheen kahinde te naa hee tuhaaddeean chaaraagaahaan vich uge ghaah de jhundd hee edaan kahinde ne|

auh taan is lee vanddade ne, taan ki zindaa reh sakan, kiaunk aapane kol saanbh ke rakhan daa matalab hai, khud noo hee tabaah kar denaa|

beshak uh bandaa, jo rab de siraje din te raat haasil karan de kaabil hai, auh tuhaadde ton vee saaraa kujh haasil kar sakan de kaabil hai|

te uh bandaa, jo zindagee de samundar chon paanee peen de yog hai, taan uh is yog vee hai ki tuhaaddee is chhottee jihee nadee chon vee aapanaa piaalaa bhar sake|

te fir is ton ziaadaa himat te bahaadaree dee gal hor kee ho sakadee hai ki uh daan lain dee beejtee sahindaa hai| daan den vich bhalaa kiharree hinmat te bahaadaree dee lorr hai

te tuseen kauan hunde ho bhalaa, ki koee bandaa aapanaa seenaa cheer ke aapanaa

aatamasanamaan chhike ttang ke khud noo tuhaadde saahamane nangaa kar deve, taan ki tuseen us dee yogataa noo nirasankoch parrachol sakon

pahilaan tuseen aapanee peerree hetth sottaa fer ki kee tuseen khud is kaabil ho ki tuseen kujh de sakon jaan daan den de kaabil ban sakon|

te sach taan ih hai ki zindagee hee jindagee noo dindee hai | te tuseen jo khud noo ik daanee samajhade ho, asal vich siraf ik zareea ho| te tuseen lain vaalio, lainaa tuhaaddee sabh dee honee hai| aapane te ahisaanaan daa bojhaa naa lado, kiaunk edaan tuseen khud noo te naal dee naal daan den vaaliaan noo vee adheen banaa dionge|

sagon tuseen taan daaneean naal ral ke daan de aasare hee upar utthanaa hai, jiven khanbhaan de aasare upar utthiaa jaande|

kabeer jee ne vee baabaa naanak dee teraateraa terhaanterhaan dee liv dee tarajamaanee karadiaan likhiai, jo is prasang te vee pooraa dtukade

meraa mijh me kichh naahee jo kichh hai so teraa|

teraa tujh kau saupate kiaa laage hai meraa|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

khuraak

fer ik budtaa bandaa, jo ki ik saraan daa maalak see, boliaa

saanoo khaanapeen baabat kujh daso|

te usane kihaa

kinaa changaa hundaa je tuseen is dharatee te khinddareean sugandheean de sahaare zindaa reh sakade, bilakul us bootte dee tarhaan, jo siraf soorajee rauashanee de sahaare hee zindaa rahinde|

par jad tuseen kise noo jaan kise ne tuhaanoo khuraak khaatar maaranaa hee hai te peen lee navajame bache de moonhon us dee maan d dudh khohanaa hee hai, taan kiaun naa is noo ik poojaa dee vidhee banaa dio|

te aapane manch noo ik balee dee vedee daa roop de dio, jis te jangal te shahir de bekasoor te maasoom birakhaan te jaanavaraan dee balee unhaan lee charrhadee hove, jo manakhaan vichon hor ziaadaa bekasoor te maasoom ne|

jad tuseen kise jaanavar noo maaro taan man hee man us noo aakho

jiharree taakat tainoo maaradee hai, auhee taakat mainoo vee maaradee hai, te meree vee vaaree aaegee|

kiaunk jis taakat ne tainoo mere hath sauanpiaa hai, auhee taakat mainoo vee maithon ziaadaa taakatavar de hathaan ch sauanp degee|

teraa te meraa lahoo sivaae us ras de hor kujh vee naheen, jo ki is vaayoomanddala roopee birakh noo sijadaa hai|

te jadon tuseen kise sio soba noo aapane dandaan naal chak maaron taan man hee man us noo kaho

vaaree sir sabh dee attal honee de aaun noo aasaa dee vaar vich guroo naanak ne ij pragattaaeiai

jo aaeaa so chalasee sabh ko ee aaee vaaree ai|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

te teree bhalak deean kaleean mere dil ch hameshaan khirradeean rahinageean,

te teree sugandhee mere saahaan ch ghul jaaegee,

te edaan aseen ralamil ke aaun vaale mauasamaan ch khusheekherraa manaaunde rahaange |

te fer patajharr ch jadon tuseen aapane baagaan chon angoor katthe kar ke unhaan noo peerran lee ghulhaarree ch paao taan aapane man ch aakho

main vee taan angooraan daa ik baag haan te mere fal vee bhatthee ch kaarrhan lee katthe keete jaanage,

te fer pahile torr dee sharaab dee tarhaan mainoo vee anaginat bhaanddiaan ch rakhiaa jaaegaa|

te fer siaal ch jad tuseen sharaab noo peen lee baahar kadt taan tuhaadde dilon har piaale lee ik geet nikalanaa chaaheedai|

anapaanee grahin karan noo guroo naanak vee pavatar varataaraa manade han, aasaa dee vaar mutaabika

khaanaa peenaa pavitr hai diton rijak sanbaahi|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

kiratakaram

fir ik haalee ne aakhiaa saanoo kiratakaram baabat kujh daso|

te us ne ih kahindiaan juaab ditaa tuseen kiratakaram is lee karade ho taan ki tuseen dharatee te dharatee dee aatamaa de kadam naal kadam milaa ke chal sakon|

kiaunk vihale baitthe rahinaa taan edaan hoegaa, jidaan inhaan mauasamaan lee begaane ho jaanaa jaan fer zindagee de us jaloos chon baahar ho jaanaa, jo rab dee aseem sobhaa vich khud noo maan naal samarapit karan lee barree shaan naal age vadhadaa jaa rihai|

jad tuseen karamasheel hunde ho, aus vele tuseen ik vanjhalee dee tarhaan hunde ho, jis de dilon langh ke samen dee sarasaraahatt ik sangeet ch badal jaandee hai|

tuhaadde chon bhalaa kauan ik mook te shaant baans daa ttottaa ban ke hee rahinaa lochegaa, jad ki baakee sabh ral ke ikasur gaa rahe hon tuhaanoo hameshaa ihee dasiaa giaa ki kam ik saraap hai te mazadooree karanaa ik bahut hee vaddee badakisamatee|

par main kahinaan ki jad tuseen kirat karade ho taan tuseen is dharatee de duraadde supane de ik ang noo nepare chaarrhade ho, jo tuhaanoo udon sauanpiaa giaa see jadon us supane daa janam hee hoeaa see|

te kirat karade reh ke asal ch tuseen is zindagee naal piaar kar rahe hunde ho|

japujee ne manakh dee aatamak avasathaa de panj khandd dase hanadharam khandd, giaan khandd, saram khandd, karam khandd te sach khandd| sach khandd tak pujan bhaav sach naal abhed hon lee inhaan saare khanddaan jaan avasathaavaan chon langhanaa zarooree hai| ithe je aseen siraf saram udama khandd dee gal karee taan udam jaan kirat keetiaan hee manakh khubasoorat ghaarrat vich gharriaa jaandaa hai

saram khandd kee baanee roop |

tithai ghaarrat gharreeai bahut anoop |

havaalaapanjaabee anuvaadaka

te je tuseen aapanee kise peerravas aapane jaman noo hee dukh samajhan lagade ho te aapanee deh noo aapane mathe te ukaree badakisamatee samajhade ho taan is daa juaab main sivaae is de hor kujh naheen de sakadaa ki tuhaadde mathe te aaeaa ghaalanaa daa murrhakaa hee us te likhee badakisamatee noo dho sakadai, hor koee naheen|

tuhaanoo ih vee dasiaa giaa ki ih zindagee ik haneraa hai te nirautasaahit ho ke tuseen vee uhee duharaaun lag jaande ho, jo kise nirautasaahit bande valon dasiaa giaa|

te main kahinaan ki zindagee sachamach haneraa hee hai, par siraf udon tak, jadon tak us ch koee khaahish naheen hai,

te saareean khaahishaan udon tak anheean hundeean ne, jadon tak unhaan ch giaan naa hove|

te saaraa giaan bekaar hai, je tuseen karam naheen karade,

te anamane man naal keete saare kiratakaram khokhale ne, kiaunk unhaan ch piaar naheen hai,

te jadon tuseen piaar naal man lagaa ke kirat karade ho, audon tuseen sabh ton pahilaan khud noo khud naal jorrade ho, fer ikadooje naal jurrade ho te akheer rab naal jurr jaande ho|

te ih piaar naal kirat karanaa hai kee

eih bilakul uven hee hai, jiven tuseen kise kaparre noo aapane dil de dhaagiaan naal unade ho, jiven us noo tuhaadde kant ne pahinanaa hove|

jaan jiven tuseen ik ghar noo ene piaar naal banaaunde ho, jiven us ghar ch tuhaadde kant ne rahinaa hove|

jaan fir bilakul uven hai, jiven tuseen barre piaar naal beea beejade ho te fir barre chaa naal usade fal noo torrade ho, jiven us fal noo tuhaadde preetam ne khaanaa hove|

karam naa karan te giaan kidaan khokhalaa saathit hunde, eis baare vaaris shaah likhade

parrhan ilam te amal naa karan jiharre,

vaang dtol de pel jo sakhanaa e|

shaah husain daa hokaa vee sun lo

kahai husain saheleeo amalaan baajhon khuaaree|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

te ih man ke chale ki tuhaadde saare sakesanbandhee, jo surag sidhaar chuke ne, tuhaadde laage kharrhe hee tuhaanoo vekh rahe ne|

main akasar tuhaanoo edaan kahindiaan suniai, jiven ki tuseen neend ch hee bol rahe hoven auh but taraash, jo sangamaramar daa pathar taraashadaa hai te us pathar chon aapanee aatamaa daa aakaar, saakaar karadaa hai, auh mittee ch hal chalaaun vaale haalee ton ziaadaa mahaan kiratee hai|

te uh julaahaa, jo anbar dee satarangee peengh de rangaan noo lokaan dee pasand mutaabik kaparriaan te utaaradaa hai, auh us mochee ton ziaadaa mahaan hai, jo paig deean juteean banaaundaa te gandtadaa hai|

par main ithe uneendare ch naheen, sagon chitte din de ujaale ch pooree tarhaan sachet haalat ch kahinaa chaahunaan ki ih pauan diokad ok baloota de birakhaan naal vee onee hee mitthataa naal galaan karadee hai, jinee mitthataa naal ih ghaahafoos de chhotte chhotte teeliaan naal galaan karadee hai|

te mahaan uhee hai, jo pauan de bolaan noo aapane piaar naal ik mitthe geet ch badal deve|

kirat taan uh piaar hai, jo disadaa hai, roopamaan hundaa hai|

te je tuseen piaar dee bajaae anamane jihe man naal kirat karade ho taan bihatar ihee hai ki tuseen uh kirat karanee chhadd ke ik mandar de dar te baitth ke unhaan lokaan ton bheekh mango, je piaar naal aapanaa kiratakaram karade ne|

kiaunk je tuseen bemane ho ke rottee banaaunge taan uh rottee kurratan bharee hoegee, jis naal kise vee bande dee bhukh pooree tarhaan naheen mittegee|

te je tuseen manamarazee ton binaan majabooreevas angooraan noo sharaab banaaun lee peerroge taan tuhaaddee uh bedilee sraab ch zahir gholan daa kam karegee|

te je tuseen anamane jihe man naal geet gaa rahe ho te us sangeet pratee kee moh naheen rakhade, taan tuseen dooje sarotiaan de kanaan noo enaa banh dionge ki unhaan chon dinaraat pujan vaaleean saadhaaran aavaazaan vee naheen pai sakanageean|

sukhadakh

fer ik teeveen bolee saanoo sukhadakh baare kujh daso|

te us ne juaab morriaa tuseen aapane dukh daa makhauattaa laah sutte taan tuhaanoo aapanaa sukh dis pegaa|

te uh khooh, jis chon tuhaaddaa haasaa futtade, kee vaar tuhaadde hanjhooaan naal hee bhariaa giaa hundai|

eihade sivaae hor kee ho sakade

te dukh tuhaadde andar jinee ziaadaa ddoonghaaee ch utaregaa, onee hee ziaadaa khushee tuhaanoo milegee|

eih piaalaa, jis ch tuhaaddee sharaab bharee hoee hai, kee ih uhee piaalaa naheen, jo ghumiaar dee bhatthee ch tap ke pakiaa see

te ih rabaab, jis dee sangeetak ttunakaar tuhaaddee aatamaa noo sakoon pahunchaaundee hai, kee ih uhee lakarr dee golee naheen hai, jis noo sathee naal kuredakured ke khokhalaa keetaa giaa see

jadon tuseen bahut khush hoven, taan aapane dil ch jhaatee maar ke vekho, audon tuhaanoo giaan hoegaa ki jis ne tuhaanoo dukhee keetaa see, auhee tuhaanoo sukh vee de rihe|

te jadon tuseen bahut dukhee hoven, taan fer aapane dil ch jhaatee maar ke vekho, audon tuseen vekhenge ki asal ch tuseen use lee ro rahe hain, jo hun tak tuhaaddee khushee daa sabab baniaa hoeaa see|

tuhaadde chon kujh kahinde ne khushee dukh ton ziaadaa mahaan hai|

te kujh kahinde ne naheen, dukh ziaadaa mahaan hai|

guroo teg bahaadar jee is baare furamaaunde hana

sukh dukh don sam kar jaanai aaur maan apamaanaa |

harakh sog te rahai ateetaa tin jag tahu pachhaanaa |

havaalaapanjaabee anuvaadaka

eih doven ikatthe aaunde ne, jadon ik tuhaadde naal baitthaa hundai, yaad rakho doojaa tuhaadde manje te so rihai|

asal ch tuseen gamee te khushee de vichakaar takarree de palarriaan dee tarhaan bhoop rahinde ho|

par jadon tuseen dukhasakh dovaan ton sakhane hunde hai, audon hee tuseen santulit sathir hunde hai|

jadon tuhaaddaa aakharee faisalaa keetaa jaaegaa, audon asal ch tuhaadde sukhaan dukhaan daa paimaanaa jaanchiaa jaaegaa|

ghar

fer ik raajamisataree age aaeaa te boliaa saanoo ghar baabat kujh daso|

te us ne juaab ditaa

shahir dee hond ch ik ghar daa nakashaa banaaun ton pahilaan tuseen aapanee kalapanaa ch kise ujaarr te banjarabeeaabaan dharatee te ik lataakunj velaan pataraan naal dtakee hoee thaananuvaadaka banaao|

jidaan tuseen shaam de ghusamuse ch ghar vaapas paratade hai, bilakul odaan hee tuhaadde andar vee koee hai, jo bahut door hai te kalaa hai te ghar vaapas paratanaa chaahunde|

tuhaaddaa ghar ik tarhaan naal tuhaadde sareer daa hee ik failiaa roop hai|

eih soorajee rauashanee ch vikasit hunde te raat de sanaatte ch sauande, te ih supaniaan ton mukat vee naheen hai| kee tuhaaddaa ghar supane naheen vekhadaa te supane ch hee shahir chhadd ke kise baag jaan pahaarr dee tteesee te naheen puj jaandaa

kinaa hee changaa hundaa ki main tuhaadde gharaan noo aapanee mutthee ch bhar laindaa te beea beejan vaale kisaan dee tarhaan unhaan noo jangalaan te ghaah de maidaanaan ch khilaar dindaa

kinaa hee changaa hundaa ki ih ghaatteean tuhaaddeean sarrakaan hundeean te ih hareeanbhareean pagaddanddeean tuhaaddeean galeean, te tuseen ikadooje val angooraan de khetaan chon ho ke jaande te tuhaadde kaparre is mittee dee khushaboee naal garrach hunde|

par ih sabh cheezaan aje mumakin naheen ne|

tuhaadde andaralaa uh athaah jis baare bulhe shaah ne aakhiai meree bukal de vich chor | jo tuhaadde manamasatak de ghar paratanaa chaahunde, aus binaan manakhee avasathaa kee hundee hai, eis baare baarahamaah tukhaaree vich guroo naanak likhade hana

pir ghar nahee aave dhan kiau sukh paavai bireh birodh tan chheejai|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

hor tuhaadde shahir deean kandhaan, tuhaadde chuliaan noo tuhaadde khetaan ton alag rakhanageean|

ai oravelis de loko tuseen hee mainoo daso ki tuhaadde inhaan gharaan ch hai kee kee jisadee tuseen inhaan band boohiaan andar raakhee karade ho

kee tuhaadde kol sakoon hai auh shaant rahin dee lalhak hai, jo tuhaaddee taakat darasaaundee hai

kee tuhaadde kol uh yaadaan ne uh ttimattimaaunde maharaab ddaatt, gunbada anuvaadaka jo tuhaadde dimaag deean naveean sikharaan noo visataar de sakan kee tuhaadde kol uh suhapan hai, jo tuhaadde dil noo lakarrapathar deean baneean vasataan ton door kise pavatar pahaarr te lai jaandai

tuseen mainoo daso ki kee ih sabh kujh hai tuhaadde gharaan ch

jaan fer tuhaadde kol siraf sukhachain te sukhasaadhanaan dee laalasaa hee hai uh gujhee cheez, jo chupachapeete ghar ch varradee taan ik praahune dee tarhaan hai, par ne mezabaan ban jaandee hai, te fer samaan paa ke ghar dee maalik

oe, fer taan ih aapahudaree ban jaandee hai, jo aapane hukamaan te hadaaeir naal tuhaanoo vas ch kar ke tuhaanoo tuhaaddeean kotthe jiddeean khaahishaan dee katthaputal banaa dindee hai|

bhaaven ihade hath resham de hunde han, par ihadaa dil faualaad daa hunde|

eih tuhaanoo loree de ke suaa dindee hai, taan ki ih tuhaadde sirahaane kharrhee hoe manakhee deh dee mariaadaa daa makhaual uddaa sake|

eih tuhaaddeean vivekasheel giaanaeindareean daa vee mazaak uddaaundee| te unhaan noo ghaahafoos ch ttuttan vaale bhaanddiaan dee tarhaan liaa rakhadee hai|

akasar sukh dee laalasaa, aatamaa de chaa dee hatiaa kar dindee hai te ve us daa makhaual uddaaundiaan use dee arathee naal tur paindee hai|

par tuseen, ai kaaeinaat de bacharrio| jo chain ch vee bechain ho, tuhaanoo naa kise daa shikaar bananaa chaaheedai te naa hee tuhaanoo enaa kamazor honaa chaaheedai ki koee tuhaanoo vas ch kar sake|

tuhaaddaa ghar ik langar samundaree berre daa langara dee tarhaan tuhaanoo banhan de bajaae ik shateer jaan balee dee tarhaan tuhaadde age vadhan ch tuhaaddaa sahaaeik hon chaaheedai|

us param de giaan dee hond ton sakhane ghar baare kabeer jee vee ise sur ch kahinde han

tehi ghar kisakaa chaanadde jih ghar gobind naahi|

havaalaapanjaabee anuvaada

jo kise zakham noo dtak laindee hai, sagon ih ik palak dee tarhaan honaa chaaheedai, jo ki akh noo bachaa ke rakhadee hai|

naa taan tuhaanoo boohion aarapaar hon lee aapane khanbhaan noo samettanaa pave, naa hee tuhaanoo aapane sir neeven karane pain, taan ki uh kite chhat naal naa jaa vajan, te naa hee uthe khulh ke saah lain daa ddar hove ki kite tuhaadde saah lain naal ghar deean kandhaan ch tarerraan naa pai jaan te uh dtahidteree ho jaan|

tuhaanoo unhaan makabariaan ch naheen rahinaa chaaheedaa, jo muradiaan de rahin lee banaae ge ne|

bhaaven tuhaaddaa ghar kinaa hee suhanaa, shaanamataa te aaleesaan hove, par us noo aapane kise bhet noo naa lukon dio te naa hee aapanee lochaa noo uthe aasaraa lain dio|

kiaunk tuhaadde andar jo athaah hai, auh taan gaganee bangaliaan ch rahindai, jis daa boohaa haisaver dee dhund te jis deean baareean neraat de geet te sanaatte |

kaparre

te ik julaahe ne kihaa saanoo kaparriaan baabat daso|

te usane juaab ditaa

tuhaadde kaparre tuhaaddee bahut khoobasooratee noo taan dtak lainde ne, par badasooratee noo naheen dtak sakade |

te bhaaven tuseen aapane kaparriaan ch aapane ikaant dee khulh bhaalade ho, fer vee tuhaanoo unhaan ch siraf ik bandhan te ik zanjeer hee miladee hai|

kinaa hee changaa hundaa je soorajee roshanee te havaa naal tuhaaddaa mel tuhaaddee deh dee chamarree zaree hundaa, naa ki tuhaadde kaparriaan zaree

kiaun ki zindagee de saah sooraj dee rauashanee ch hunde ne te zindagee daa hath hunde havaa ch|

tuhaadde chon kujh kahinage aseen jo kaparre paae ne, einhaan noo utar val dee havaa ne hee taan uniai|

te main aakhaangaa ki haan, auh utar val dee havaa hee see|

par sharam us dee khaddee see te naramanaazuk nasaan usadaa dhaagaa san|

te jad usadaa kam nibarr giaa taan uh jangal ch jaa ke hasan lagee|

eih kade naa bhulo ki sangaaoopunaa hee buree nazar daa torr hai|

te jadon buree nazar hee naheen rahegee taan ihee sangaaoopunaa pairaan dee berree te dimaag dee ik mail ban ke reh jaaegee|

eise lee taan aasaa dee vaar vich guroo naanak saahib ne har duniaavee shaia noo koorr daa pasaaraa darasaaeaa hai

koorr kaaeaa koorr kaparr koorr roop apaar|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

kaarobaaree kaaravihaar

te ik vapaaree boliaa saanoo kaarobaaree kaaravihaar khareedavecha baare kujh daso|

te us ne juaab vich kihaa

eih dharatee tuhaanoo aapane saare fal dindee hai, te tuhaanoo kade koee tott naheen hoegee, je tuseen ih jaan lo ki tuseen inhaan noo aapane hathaan ch kiven bhar laine |

dharatee deean inhaan sauagaataan daa sidhaa lainaden karan ch hee tuseen inhaan dee bharamaarataa haasil kar ke santushatt ho jaaoge|

fer vee ih lainaden je piaar, diaalataa te niaanpooravak naheen hoegaa, taan is karake kujh lok lobh de chungal ch fas jaanage te kujh lok bhukh dee|

te tuseen saare lok, jo samundar ch, khetaan ch jaan angooraan de baagaan ch kam karade hain, jadon manddee ch aa ke julaahiaan noo, ghumiaaraan noo jaan masaale de bhanddaareean noo milo, taan dharatee dee use pavatar aatamaa daa dhiaan dharo ki uh tuhaadde vichakaar aa ke tuhaaddee takarree noo pavatar kar ke har cheez de bhaar te mul daa uchit te sahee mulaankan kare|

te je tuhaadde is kaarobaar ch kujh ajihe lok vee shaamil hunde ne, jinhaan de hath sakhane ne, taan vee tuhaanoo maayoos naheen honaa chaaheedaa, kiaunk ih lok tuhaaddee mihanat daa mul aapane vichaaraan naal taaranage|

gurabaanee vee sach te eemaanadaaree daa palaa farr ke vapaar karan daa sunehaa dindee hai

sach vaapaar karahu vaapaaree

darageh nibahai khep tumaaree|

shaah husain vee gaahak noo khaalee hath naa morran dee saaeh mauat dindiaan kahindaa hai

gaahak vaindaa ee kujh vatt lai,

aaeaa gaahak mool naa morre ttakaa panjaahaa ghatt lai,

horanaan naal udhaar karadee saathahu bhee kujh hath hai,

kahai husain fakeer nimaanaa ih shaahaan dee mat lai|

horanaan naal udhaar karadee saathahu bhee kujh hath hai,

kahai husain fakeer nimaanaa ih shaahaan dee mat lai|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

angarezee de mashahoor nibandhakaar, aalochak te sudhaarak janh rasakin 18191900 dee azeem rachanaa oonatto ttahis lasatt aakharee manakh taka vee duneean de aakhree manakh tak deean lorraanthurrhaan pooreean karan de is sankalap daa naaraa buland karadee hai, jis noo mahaatamaa gaandhee ne vee shidat naal apanaaeaa te amalaaeaa hai|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

aparaadh te sazaa

fer shahir de jajaan chon ik jaj age aaeaa te boliaa

saanoo aparaadh te sazaa baare kujh daso|

taan us ne juaab ditaa

jadon tuhaaddee aatamaa pauanaan te suaar ho ke sair karan nikal jaandee hai,

aus vele tuseen kale te bedhiaane ho ke doojiaan pratee aniaan karade ho, jo ulatt ke tuhaadde te hee aaundai, te is tarhaan asal ch tuseen aapane aap naal hee aniaan karade ho|

te aapane is aparaadh lee tuhaanoo paakapavatar daa dar kharrakaaunaa chaaheede te chupachapeete khimaajaachanaa karanee chaaheedee hai|

yaad rakho, samundar tuhaadde aapane andar dee khudaaee hai, eih hameshaa aape hee pavatar rahinde|

anbar vee panchheean noo upar naheen chukadaa, auh aape hee us tak aparrade ne|

eithon tak ki sooraj vee tuhaaddee antaraaatamaa hai,

aus deean kiranaan vee aape sapaan jaan chhachhoondaraan deean khaddaan ch naheen aparradeean, aunhaan noo hee sooraj deean kiranaan lee baahar nikalanaa painde|

par tuhaaddee antaraaatamaa siraf tuhaadde andar hee naheen vicharadee|

tuhaadde andar bahut kujh hai, jo aje vee manakh hai, te baahar kujh hor vee hai, jo aje tak manakh naheen hai|

sagon ik beshakale bauane dee tarhaan hai, jo neend ch hee, dhund ch hee jaage dee bhaal ch hai|

te hun main tuhaadde andar de manakh baare kujh aakhaangaa|

jap jee vee bande andaralee hond dee maalakan khudaaee noo sach de chaanan naal bharapoor dasadee hai

naanak evai jaaneeai sabh aape sachiaar|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

akasar main tuhaanoo lokaan noo kise kasooravaar baare edaan gal karadiaan suniai, jiven uh tuhaadde sabhanaan chon ik naa ho ke, koee begaanaa hove jaan tuhaaddee duneean ch varriaa koee ghusapaittheea hove|

par main ih kahinaan ki jiven ik pavatar te sachee zameer vaale bande dee vee upar uchaa utthan dee ik had hai, jis ton age uh naheen jaa sakadaa, bilakul uven hee ik duraachaaree te neech bande dee vee hetthaan nighaar tak ddigan dee ik had hai|

te ajihaa hee ik bandaa tuhaadde andar vee hai|

te jiven poore birakh noo ohale ch rakh ke koee ik pataa peelaazarad naheen pai sakadaa, bilakul uven hee koee aparaadhee vee tuhaaddee sabhanaan dee mauan sahimatee binaan aparaadh naheen kar sakadaa|

tuseen saare ik jaloos dee shakal ch, eikatthe hee aapanee antaraaatamaa kol aparrade ho|

tuseen hee pandh ho te tuseen hee paandhee vee |

te jadon tuhaadde chon koee ddig painde, taan uh aapane pichhe aa rahe lokaan de bhale lee hee raah ch pe pathar naal tthuddaa khaa ke ddigadai|

te uh ddigadaa vee hai, taan siraf aapane age turan vaale lokaan karake hee jiharre mazaboot kadamaan naal us ton jiaadaa tejee naal tur rahe san, par unhaan ne raah ch pe us pathar noo paase naheen keetaa|

te hun main jo kujh aakhaangaa, shaaeid tuhaadde dil te bojh dee tarhaan aa ddige

jisadee hatiaa hoee hai, auh aap vee aapanee hatiaa lee zinmevaar hai

te jo lutt putt giai, auh vee aapanee luttakhasatt lee bekasoor naheen hai|

kise aparaadhee de kukaramaan ton koee dudhadhotaa bandaa vee aapane hath naheen jhaarr sakadaa|

haan jee, aparaadhee vee akasar fattarr bande hathon hee peerrat hunde|

guroo naanak vee baabar baanee vich ik shakateesaaleesamarath hathon doosare skateesaaleesamarath de maare jaan te koee ros jaan ilazaam naa pragattaaun baare kahinde hana

je sakataa sakare kau maare taa man ros na hoee |

havaalaapanjaabee anuvaadaka

tuseen inasaaf noo beeinasaafee naalon nakherr naheen sakade te naa hee sadaachaar noo duraachaar naalon,

kiaunk uh sooraj de sanamukh bilakul uven hee jamhaan hunde ne, jiven chitte te kaale dhaage noo ikatthiaan hee uniaa jaandai|

te je kaalaa dhaagaa ttutt jaande taan julaahaa poore kaparre dee jaanchaparakh karadai te fer aapanee khaddee noo jaanchadai|

je tuhaadde chon koee charataraheen patanee de niaan daa faisalaa karadai,

taan us noo chaaheede ki uh uhade patee de dil noo vee baraabar takarree te tele te us de zameer noo vee use maapadandd te maape|

te uh jalaad, jo sazaa de roop ch korarre maaradai, aus noo vee aparaadhee de zameer andar jhaak ke vekhanaa chaaheedai|

te tuhaadde chon koee vee niaan de naana te sazaa dindai, taan us noo aapanee kuhaarree us kasooravaar birakh te maaran ton pahilaan us deean jarrhaan noo vee nirakhanaa chaaheedai|

te fer vadheretar uh vekhegaa ki change te mande fal den vaale, te fal naa den vaale sabh tarhaan de birakhaan deean jarrhaan ise dharatee de shaantachat dil vich hee ikadooje naal gundeean hoeean ne|

te tuhaadde sabhanaan jajaan chon bhalaa kon sahee banegaa,

te ajihe bande lee bhalaa tuseen kee inasaaf karoge, jo baaharon taan imaanadaar disadai, par us dee aatamaa ch khott hai

te ajihe bande lee tuseen kiharree sazaa sunaaonge, jis ne kise de sareer dee hatiaa taan keetee hai, par jis dee aapanee aatamaa vee valoondharee gee hai

te ajihe bande te tuseen kiharraa mukadamaa chalaaoge, jo dhokhaa dinde te doojiaan te zulam vee dtaahundai,

par aap dukhee vee hai te badanaam vee

te unhaan bandiaan noo tuseen kiharree sazaa dioge, jinhaan daa pachhataavaa unhaan de kukaramaan ton kite vaddaa hai|

kee pachhataaunaa hee inasaaf naheen hai, jo uhee kaanoon dindai, jis lee tuseen kam karade ho,

kiaun ki tuseen naa taan kise besakoor andar pachhataave dee bhaavanaa jagaa sakade ho, naa hee kise kasooravaar de dilon is noo kadt sakade ho|

binaan sade praahune dee tarhaan ih bhaavanaa raatee aa jaaegee, taan ki manakh jaago te aapane andar jhaak ke vekhe|

te tuseen sabh niaangiaan de vidavaan, tuseen udon tak niaan kiven kar sakoge, jadon tak ki tuseen saare sukaramaan te kukaramaan noo ujaale ch naheen vekho lavoge|

audon hee tuhaanoo pataa chalegaa ki ik tan ke kharrhiaa sachaa bandaa te ik paapee bandaa, doven hee asal ch shaam de dhundalake ch kharrhe us ik bande de do roop ne, jo raat noo aapane bauanepan te dine aapanee vishaalataa de vichakaar jhool rihai|

te naal hee tuhaanoo ih pataa chalegaa ki mandar de gunbad te lagan vaalaa pathar, mandar dee neenh ch sabh ton hetthaan lage hoe pathar ton ratee bhar vee mahaan naheen hai|

nem kaanoon

tad ik vakeel ne puchhiaa

saadde nemakaanoon baare kujh aakho|

audon us ne juaab ditaa

tuhaanoo nemakaanoon likh kebanaa ke bahut khushee miladee hai, par us ton ziaadaa khushee tuhaanoo unhaan nemaankaanoonaan noo torr ke miladee hai|

bilakul uven hee, jiven samundar de tatt te kheddade bache barre chaa naal utaavalepan vich rete de kilhe usaarade ne te fer haasaatthatthaa karadiaan unhaan noo torr dinde ne|

par jadon tuseen aapane rete de kilhe usaar rahe hunde o, taan samundar tuhaadde lee tatt te retaa lai aaunde|

te jadon tuseen unhaan kilhiaan noo dtahidteree kar dinde o taan samundar vee tuhaadde naal hasade|

tuseen akasar vekhoge ki samundar hameshaa maasoom lokaan naal ral ke hasadai|

par unhaan baare kee aakhiaa jaa sakadai, jinhaan lee zindagee naa taan ik samundar hai te naa hee inasaan de banaae hoe nemakaanoon roopee rete de kilhe ne

sagon jinhaan lee zindagee ik chauattaan hai te nemakaanoon ik chhainee, kee us naal uh is chattaan noo aapanee manamarazee mutaabik aakaar ch gharranage

te us apang baare kee kihaa jaa sakadai, jo nitakaan noo nafarat karade

te us balad baare kee aakhiaa jaa sakadai, jo aapane te lagee panjaalee noo piaar karade te jangal ch ghunman vaaleean hiranaan deean ddaaraan noo aavaaraa te bhattakade hoe jaanavar samajhade

te us budte sap baabat kee kahaange, jo aapanee kunj noo utaaran ch asamarath hai te is lee dooje sapaan noo nangaa te besharam aakhade

te us baare kee aakhaange, jo viaah de panddaal ch sabh ton pahilaan aparrade, changee tarhaan khaapee ke nidtaal ho ke aapanee ddanddee pai jaande te kahinde ki daavataan

khaaneean kaanoon dee ulanghanaa karanaa hai te saare daavataan khaan vaale lok kaanoon torran vale lok ne

eihanaan sabhanaan baabat main is ton ziaadaa hor kee aakhaan ki ih lok sooraj dee rauashanee ch taan kharrhe ne, par sooraj val pitth kar ke|

einhaan lokaan noo siraf aapane parachhaaven hee disade ne te ih parachhaaven hee unhaan de nemakaanoon ne|

te ajihe lokaan lee sooraj siraf parachhaaven paidaa karan vaale ik saadhan ton vadh hor bhalaa kee hai

te inhaan lokaan lee nemaankaanoonaan noo maanataa den daa matalab dharatee te hetthaan ddig ke aapane hee parachhaaviaan daa pichhaa karan ton vadh ho kee hai

par tuseen, jo sooraj val moonh kar ke chalade ho, tuhaadde lee dharatee te banan vaale inhaan aakaaraan daa kee arath

tuseen, jo pauan de naalanaal chalade ho, tuhaanoo bhalaa kiharraa dishaasoochak raah dikhaaegaa

tuhaadde te kiharraa nemakaanoon laagoo hoegaa, je tuseen aapaneean bandhana berreean kise ajihee jelh de daravaaze te torrade ho, jithe koee naheen rahindaa|

tuseen kis nemakaanoon daa bhai manage, jo tuseen nachade vele unhaan lohasangaleean naal ttakaraa ke ddig painde ho, jo kise bande deean naheen ne

te kauan tuhaanoo niaan de sanamakh kharrhaa karegaa, je tuseen aapane kaparre paarr ke kise ajihe raah te sutt dinde ho, jithe naa bandaa hove naa bandee zaat

fareed jee vee khotte karam naa karan te aapanee peerree hetth sottaa foran daa upadesh dindiaan kahinde ne

fareedaa je too akal lateev kaale likh na lekh,

aapanarre giravaan meh sir neevaa kar dekh|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

aazaadee

fer ik bulaare ne kihaa saanoo aazaadee baare kujh daso|

te uh boliaa

main tuhaanoo shahir de mukhadaravaaze te pavatar aganee de sanamukh sees nivaaundiaan, aapanee aazaadee dee poojaa karadiaan dditthe |

bilakul uven hee, jiven ik gulaam ik atiaachaaree de sanamukh sees nivaa ke us dee prasansaa karadai, bhaaven atiaachaaree unhaan noo maravaa dee dindai|

te main mandar de baagabageeche te shahir de kilhe de parachhaanven hetth us noo, jo tuhaadde sabhanaan chon sabh ton vadh aazaad hai, aapanee aazaadee noo aapane modtiaan te ik panjaalee dee tarhaan dtadiaan te berreeanehathakarreean dee tarhaan pahine hoe takiai|

te ih vekh ke andar hee andar meraa dil khoon de hanjhoo rondai|

kiaun ki tuseen udon tak hee aazaad ho, jadon tak aazaadee haasil karan dee taangh tuhaadde lee bandhan naa ban jaave te jadon tak tuseen aajaadee noo ik mantav te ik tteeche dee praapatee samajhanaa naa chhadd deven|

tuseen asal ch us din aazaad hovonge, jadon tuhaadde din chintaamukat honage te jadon tuhaaddeean raataan thurrhaan te dukharriaan ton mukat honageean|

par behatar hai ki inhaan sabhanaan vasataan naal ghire reh ke vee tuseen inhaan sabhanaan ton upar utth jaaoeikadam paakapavatar te niralep|

te tuseen aapane inhaan dinaraataan ton upar kiven utth sakade ho, jadon tak ki tuseen unhaan berreeanehathakarreean noo naheen torr dinde, jinhaan noo tuseen aapanee zindagee dee saver ton lai ke dupahir tak malomalee noorr rakhiaa

te us din hee bulhe shaah vaang manakhataa aazaadee dee kaifeeat vich gaa utthagee, moha maaeaa daa sang torr ke

bhalaa hoeaa meraa charakhaa ttuttaa jind ajaabon chhuttee|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

te ih tuhaaddee hond daa ik ang naheen taan hor kee hai, jis noo tuseen aazaadee haasil karan lee, vadt ke sutt dinde ho

je ih ik asukhaavaan nemakaanoon hai, jis noo tuseen khatam karanaa lochade ho, taan is nemakaanoon noo vee tuseen aapane hatheen hee aapane mathe te likhiaa see|

eis noo naa taan kaanoon deean kitaabaan noo saarr ke khatam keetaa jaa sakadai te naa hee jajaan de mathiaan noo dho ke hee is noo mettiaa jaa sakadai, bhaaven is kam lee tusee unhaan te pooraa samundar hee kiaun naa moodhaa maar deven|

te je ih aazaadee daa bandhan ik taanaashaah hai, jis noo tuseen takhat ton laav suttanaa lochade ho, taan pahilaan tuhaanoo us de us takhat daa vee takhtaapalatt karanaa pegaa, jis noo tuseen aapane andar sajaaeaa hoeiai|

kiaunk bhalaa kiven koee berahim shaasak, aazaad te anakhee lokaan te hakoomar kar sakade, jadon tak ki unhaan lokaan dee aapanee aazaadee ch berahimee te aapanee anakh ch besharamee naa hove

te je tuseen aazaadee dee is majboot berree noo dekhabhaal man ke aapane man ch bitthaa rakhiaa, taan tuhaanoo is noo hattaaunaa pegaa| kiaunk ih uhee dekhabhaal hai, jis noo tuseen khud chuniai, naa ki kise hor ne is noo tuhaadde te ladiai|

te je ih bandhan ik ddar hai, jis noo tuseen aapane man ch bitthaaeaa hoeiai, taan tuhaanoo ih ddar bhajaaunaa pegaa| kiaunk ih ddar tuhaadde dil baitthai, naa ki ddaraaun vaale de hathaan ch|

akasar uh sabh cheezaan tuhaadde andar hee hameshaa adheeadhee maataraa dee anupaat ch lipatteean rahindeean ne, jinhaan dee tuseen lochaa rakhade ho jaan jinhaan ton ddarade ho jinhaan noo piaarade ho, jaan jinhaan de pichhe bhajade ho, jaan jinhaan ton tuseen pichhaa chhuddaaun lochade ho|

eih sabh cheezaan tuhaadde andar hee us roshanee te parachhaaven dee tarhaan chaladeean rahindeean ne, jo jorre dee tarhaan ikadooje naal chanbarreean hoeean ne|

te jadon parachhaavaan dhundalaa pai ke aapanee hond guaa bahinde, taan ih roshanee v ke kise doojee rauasnee daa parachhaavaan ban jaandee hai|

te ise tarhaan jadon tuhaaddee aazaadee aapaneean berreeanehathakarreean ton muk ho jaandee hai, taan ih khud hee kise doojee vaddee aazaadee dee berree ban jaandee hai|

tarak te aaveg

te us pujaaran alamitaraa ne fer dobaaraa kihaa saanoo tarak te aaveg baare kujh daso|

te us ne juaab ditaa tuhaaddee aatamaa akasar ik jang daa maidaan ban jaandee hai, jithe tuhaaddeean tarakadaleelaan tuhaaddeean bhaavanaavaan, aumangaan te sadharaan viradh jang chherr dindeean ne|

kinaa changaa hundaa je main tuhaaddee aatamaa andar sakoon paidaa kar sakadaa te tuhaadde andarale tataan de aapasee jhagarriaanjhameliaan noo khatam kar ke unhaan noo ikajutt kar ke, eik sangeet ch badal sakadaa|

par main edaan kiven kar sakadaan, jadon tak ki tuseen khud shaanteedoot banan dee bajaae siraf aapane andarale tataan noo hee piaar karade rahoge

tuhaaddeean daleelaan te tuhaadde aaveg, tuhaadde aatamaaroopee samundareemalaah lee patavaar te berree de tul han|

kiaunk tuhaaddee berree jaan chapoo, donaan vichon kujh vee ttutt jaave, taan tuseen siraf ddikaddole khaande rahoge jaan vahinde jaaoge jaan fer samundar de adh vichakaar sathir ho ke reh jaaoge|

kiaunk je siraf daleel dee hakoomat hai, taan uh ik seemat rakhan vaalee taakat hee ban jaandee hai| te je aaveg jaan bhaavanaa dee taakat vadh jaave, taan uh us loa dee tarhaan hai, jo khud noo hee saarr ke suaah kar dindee hai|

eis lee aapanee aatamaa zaree aapanee daleel noo, aaveg noo sikharaan chhoohan dio, taan ki uh aatamaa gaa sake|

nand laal noorapuree vee taan jeevan vaalee taar aatamaa noo kujh ise tarhaan daa geet chherran dee jodarree kar rihe

mere jeevan vaalee taare, chherr naven uh geet,

sun sun ke koee zindagee hove jindagee noo parateet|

havaalaapanjaabee anuvaadaka

naal sanchaalan kar dio, taan ki tuhaaddee bhaavanaa nitadin murrasurajeet hai s jiven ik kukanoos aapanee hee suaah chon dobaaraa janam lai ke upar uddade|

main chaahaangaa ki tuseen lok aapane nisache te taangh noo, aapane ghare aae azeej praahuniaan dee tarhaan samajho|

beshak tuseen aapane ik praahune noo dooje praahune naalon ziaadaa maanasatik taan naheen dionge| kiaun ki jo bandaa ik praahune naalon dooje praahune noo jiaa maanasatikaar dindai, auh donaan praahuniaan daa hee piaar te bharosaa guaa bahindaa|

te jadon kade tuseen pahaarraan de vichakaar safaid chinaaraan dee chhaaven baitth ke daa khetaan te ghaatteean dee shaantee te suchamataa daa aanand maan rahe hovon, audon man hee| tuhaanoo kahinaa chaaheedai rab tarak ch vasade|

te fer jadon kade toofaan aave te tez vaavaan jangalaan noo jhanjorr den te bij dee karrakarraahatt aasamaan de jaloa dee ghoshanaa kare, audon aapane dil noo visamaa lor ch kahin dio rab bhaavanaavaan ch hee vicharade|

te jad ki tuseen rab de siraje is vaayoomanddal ch siraf havaa daa ik ho, te rab de is jangalabele ch siraf ik pate tul ho, taan tuhaanoo vee tar daleel ch vaasaa karanaa chaaheedai te bhaavanaavaan de aaveg ch vicharanaa chaaheedai